tiistai 6. joulukuuta 2011

Ankan kehittelyä

Saatuani vinkkejä ankan kehittelyyn palikkatakomon foorumilta http://www.palikkatakomo.org/forum/read.php?4,17668 yritin soveltaa niitä seuraavaan ankan versioon. Ensin korvasin alkuperäisen ankan ei niin aiheeseen soveltuvat värit paremmin sopiviksi.


From Lego


Tämän jälkeen yritin saada siipiin hiukan enemmän muotoa ja massaa. Laitoin myös pyrstöön lisää leveyttä. Tässä lintu on lähdössä lentoon.


From Lego
Ja tässä taas se istuu maassa.
From Lego


Tässä puolestaan lintu etuviistosta. Siiven etureunan levennys näkyy kuvassa hyvin.

From Lego

maanantai 28. marraskuuta 2011

Lego -ankka

Etteikö tekniikkalegoista saisi rakennettua eläimiä? Tämä käsitys on hiukan virheellinen.
Pyörittelin tätä osaa kädessäni ja pohdiskelin puolisoni kanssa mihin sitä voisi hyödyntää. Hän ehdotti ankan jalkaa ja siitä sitten pienen pohdiskelun jälkeen syntyi kuin syntyikin ankka. Siivet ovat kiinni tälläisessä osassa: http://peeron.com/inv/parts/41670


From Lego



From Lego



From Lego








perjantai 11. marraskuuta 2011

Isoisäni sotaretki

Osallistuin Arkistolaitoksen arkistovisaan elokuussa 2011 ja voitin heti ensiyrityksellä. Valitsin isoisäpaketin http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=3&t=3881 koska halusin selvittää missä joukoissa isoisänä palveli toisen maailmansodan melskeissä.

Paketissa oli tiedot isoisäni Arvi Oikkosen (s. 9.3.1901) armeijapalveluksesta ja tiedot joukoista joissa hän oli palvellut talvi- ja jatkosodassa.

Hän suoritti varusmiespalveluksensa tykinajajana Kenttätykistörykmentti 2:ssa 28.10.1921-25.9.1922. (lomautettu toistaiseksi tuolloin ja vapautettu palveluksesta 10.10.1922).

Talvisota:

Hän astui palvelukseen 7.10.1939 Radankorjauskomppania 4:ään (RKK 4) palvellen rautatien korjausjunassa. Hänet siirrettiin 22.12.1939 23. Liikennekomppaniaan (23. Liik.K). Hän toimi siellä tienkorjausmiehenä talvisodan loppuun asti ja vapautettin palveluksesta 25.4.1040.

Jatkosota:

Hän astui palvelukseen 10.6.1941 Linnoituspataljoona 7:n 3. komppaniaan (3./Lin.P 7). Hänet siirrettiin 4.8.1941 Linnoituspataljoona 3:n 1. komppaniaan (1./Lin.P 3). Hän oli maanviljeluslomalla 1.10.-30.11.1941. Linnoituspataljoona 3:n päiväkäskyn mukaan hänet siirrettiin 9.12.1941 Linnoituspataljoona 3:n 2. komppaniaan (2./Lin.P 3, peiteluku 1582) Linnoituspatteristo 10:stä. Asiakirjoista ei selviä milloin hänet on siirretty Lin.P 7:stä (pitäisi ilmeisesti olla 1./Lin.P 3:sta) Lin.Psto 10:een. Lin.Psto 10 perustetiin 18.7.1941.

Isoisäni osallistui Ylämaan ja Miehikkälän torjuntataisteluihin vuonna 1941 ja  rannikkovarmistustehtäviin Viipurinlahdella, Koivistolla ja Uudenkirkon Metsäkylässä 1941.1942. Hän toimi patruunankantajana.

Hänet vapautettiin palveluksesta 16.4.1941 ikäluokkansa mukana. Palvelusaikaa kertyi 8 kuukautta ja 28 päivää.


Siirrot taulukkomuodossa.

10.6.1941 -> 3./Lin.P 7

4.8.1941 -> 1./Lin.P 3

? -> Lin. Psto 10

9.12.1941 -> 2./Lin.P 3

16.4.1942 -> vapautus palveluksesta.

Onko lukijoilla tietoa 23. Liikennekomppanista? Kyseisen joukko-osaston sotapäiväkirjat ovat kadonneet. Kuulisin mielelläni lisää myös muista tässä mainituista osastoista, niiden sijaintipaikoista ja toiminnasta.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Phobos-Grunt luotaimen epäonni

Venäläisen Phobos-Grunt luotaimen matka keskeytyi toistaiseki maan kiertoradalle rakettimoottorien häiriön takia. Kantoraketti toimi moitteetta mutta luotaimen omat moottorit eivät käynnistyneet suunnitellusti. Tämän hetkisten tietojen mukaan toimintahäiriö johtui luotaimen asennonseurantajärjestelmän virheestä. Vielä on olemassa mahdollisuus saada luotain oikealle radalle ohjelmistopäivityksen jälkeen, mutta riskinä on että noin 7 tonnia erittäin myrkyllistä rakettipolttoainetta putoaa luotaimen mukana maahan.

http://www.ajc.com/news/nation-world/russians-desperately-try-to-1220360.html


tiistai 8. marraskuuta 2011

Phobos-Grunt luotain lähti matkalle

Venäläinen Phobos-Grunt -luotain lähti hetki sitten matkalle kohti Phobos-kuuta. Matkattuaan noin 11 kuukautta luotain asettuu Marsin kiertoradalle. Tämän jälkeen on pitkähkö lähestymisvaihe kohti Phobos -kuuta, jonka luotain saavuttaa helmikuussa vuonna 2013. Pian tämän jälkeen luotain laskeutuu kuun pinnalle. Laskeuduttuaan luotain ottaa pinnasta näytteen, laittaa sen kapseliin ja lähetää kapselin kohti maata. Jos tämä tapahtuu normaalissa toimintamoodissa tähän kuluu aikaa kahdesta kolmestä päivästä viikkoon. Phobosin "vuorokausi" kestää alle 8 tuntia joten luotaimella on kerrallaan 3-4 tuntia aikaa tutkia ympäristöään päivänvalossa.

Paluukapselin paluu maahan kestää noin 11 kuukautta. Ensin se ammutaan jousivoimalla irti Phobonsen gravitaatiokentästä. Tähän riittää 10 m/s nopeus. Paluukapselin moottorit käynnistetään 10 km kuun pinnan yläpuolella ja kiihdytetään noin 30 m/s nopeuteen. Tämän jälkeen kapseli kiertää Marsia jonkin aikaa ja kun sopiva aikaikkuna paluuseen tulee muutaman viikon kuluttua käynnistetään moottorit uudelleen ja ajetaan kapseli oikealle radalle kohti maata. Paluukapselissa on myös mukana Planetary Societyn LIFE -kapseli jonka sisään on pakattu erityisen kestäviksi tunnettuja bakteereja, arkki-eläimiä ja aitotumaisia (Eucarya). Tällä kokeella tutkitaan onko mahdollisesti kivien sisällä voinut siirtyä elämää Marsista Maahan. Paluukapseli palaa maahan elokuussa vuonna 2014.

Tarkempi selvitys luotaimen reitistä löytyy täältä http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_scenario.html

LIFE -kapselista tarkempaa tietoa löytyy täältä http://planetary.org/about/press/releases/2011/1107_Phobos_LIFE_Ready_to_Launch.html

Venäläisen luotaimen kanssa lähti myös ensimmäinen kiinalainen Mars -luotain Yinghuo-1.

Luotaimen kaaviokuva ja muuta tietoa
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kiinan avaruusjärjestön onnistunut telakointi

Kaksi kiinalaista miehittämätöntä avaruusalusta telakoitui tänään onnistuneesti. Noin 8500 kiloa painava Tiangong 1 -moduli ("Taivaallinen palatsi") lähetettiin maata kiertävälle radalle 29.9.2011 Jiuquanista ja noin 8000 kg:n painoinen Shenzhou 8 -alus laukaistiin maanantaina  31.10.2011 myös samasta paikasta. Telakoituneena Tiangong 1- ja Shenzhou 8 -modulit muodostavat noin 18 metrin mittaisen ja tilavuudeltaan noin 20 m2 asuttavan tilan. Kiinan avaruusjärjestö suunnittelee lähettävänsä ensi vuoden alkupuolella miehitetyn Shenzhou 9 -aluksen joka telakoituu Tiangong 1 -moduliin. Kolmen hengen miehistö tekee sen jälkeen kokeita avaruusasemalla. Avaruusasemaa on tarkoitus jatkokehittää siten että sen paino vuonna 2020 olisi noin 100 tonnia.

Aluksien telakointiosan laippa on samankaltainen kuin Venäläisessä APAS -telakointilaitteistossa. Sitä on käytetty Yhdysvaltojen ja Venäjän Apollo-Soyuz-projektissa ja Amerikkalaisen avaruussukkulan telakoinnissa Venäläisen Mir-avaruusaseman kanssa sekä myös sukkulan vierailuissa ISS-avaruusasemalla. Kiinalaisten mukaan heidän käyttämänsä telakointilaitteisto mahdollistaa kiinalaisen avaruusaseman telakoimisen tarvittaessa myös kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kanssa. Kiina halusi alunperin tulla mukaan ISS:n kehittämiseen mutta se ei toteutunut Yhdysvaltojen vastustuksen takia.

Alukset pidetään telakoituneena 12 päivää jonka jälkeen Shenzhou 8 -moduli irtautuu Tiangong 1 -modulista ja telakoituua vielä uudelleen kahdeksi päiväksi. Tämän jälkeen modulit irrotetaan uudelleen ja Shenzhou 8 -moduulin laskeutumisosa laskeutuu takaisin maahan.

http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou8/111031launch/
http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou8/111102dockingsystem/
http://en.wikipedia.org/wiki/Tiangong_1

perjantai 21. lokakuuta 2011

Uusi versio autosta

Irrotin etummaisen ajomoottorin ja kiinnitin sen suoremmalla välityksellä vetoakseliin. Tein auton runkoon samalla muitakin muutoksia. Sijoitin moottorin autoon poikittain. Haittapuolena siitä on se että moottori ulkonee rungosta aika paljon. Nousukokeessa ei ollut enää ongelmia rattaiden luistamisen takia. Auto ei myöskään pyrkinyt nousemaan pystyyn.

Esteenylityskokeen tein ajamalla autolla puisen shakkilaudan yli, jonka korkeus on noin 2/3 eturenkaan korkeudesta. Nyt kun autossa on alkuperäiseen ohjeeseen nähden paljon pidempi akseliväli (tässä tapauksessa juuri strategisesti shakkilaudan leveys, jäi auto luonnollisesti pohjastaan kiinni.) Auto nousee melko kivuttomasti shakkilaudan päälle jos lauta on tuettuna ettei se lähde liikkeelle auton sitä työntäessä.

Tästä näkee hyvin uudelleensijoitetun moottorin.


From Lego

Tälle puolelle ei tullut juurikaan muita muutoksia kuin tuon NXT -ohjausyksikön kiinnitys.

From Lego

Toinen otos tuon uudelleen sijoitetun moottorin puolelta.

From Lego





Prototyyppi autosta

Muokkasin autoa purkamalla etu ja takapään väliltä rungon pois. Rakensin siihen sitten Mindstormin moottoreiden ympärille uuden rungon ja latasin päälle ohjausyksikön. Voimansiirtoa muutin siten että laitoin etu- ja taka-akselille omat moottorinsa. Ajatuksenani oli että saan helposti muutettua etu- ja takapöyrien pyörimisnopeutta tarvittaessa. Ongelmaksi muodostui etuakselin moottorin voimansiirto joka ei tahtonut toimia ylämäkitilanteessa vaan rattaat löivät tyhjää. Syy siihen on ilmeisesti liian taipuisa runko. Yrityksistäni huolimatta en saanut vielä tuettua sitä kunnolla toimivaksi, vaan rattaat lyövät tyhjää kun yrittää ajaa mäkeä ylös. Autosta tuli ulkonäöltään lähinnä "viritys". :)

Jatkossa pitää tehdä autoon tukevampi runko ja/tai muuttaa tuota etupyörien moottorin kiinnitystä yksinkertaisemmaksi. Takamoottori on lähes yksinkertaisin mahdollinen, eli suoraan vetoakselissa kiinni. Ensimmäisessa mallissa moottori oli samalla tavalla kiinni mutta vain toisella puolella taka-akselia.

Kuvan keskellä näkyy musta ratas joka on kiinni moottorissa ja josta voima siirtyy harmaan rattaan kautta eteenpäin. Tämä väli tuppaa lipsumaan.

From Lego

Pari kuvaa tämänhetkisestä tilanteesta.

From Lego




From Lego


Sitten vielä eilisestä versiosta kuva jossa näkyy ohjausmoottori ja sen välitykset kun Mindstorm -ohjausyksikkö on poistettu paikaltaan.
From Lego



keskiviikko 19. lokakuuta 2011

"Radio-ohjattava" auto

Sain rakennettua ajokuntoiseksi Sarielin Land Roverin rungon ohjeeseen perustuvan auton höystettynä Lego Mindstorm NXT -ohjausyksiköllä ja moottoreilla.

Sarielin ohjeet löytyvät osoitteesta http://sariel.pl/downloads/ ja oma näkemykseni aiheesta on tälläinen:
From Lego
Ohjeen soveltaminen NXT-moottoreille antoi hiukan ylimääräistä haastetta. Aluksi yritin miettiä miten saisin ajomoottorin tuohon pyörien väliseen tilaan tai vaihtoehtoisesti etuakselin päälle, mutta se osoittautui hankalaksi toteuttaa. Ohjausmoottorin saaminen pyörien väliseen tilaan onnistui loppujen lopuksi aika helposti, vaikkakin useita eri vaihtoehtoja tuli mietittyä. Tämän jälkeen huomasin yrittää laittaa moottorin auton taakse johon sen sitten sainkin muutaman yrityksen jälkeen kiinni. Ohjausyksikkö meni sitten melkein itsestään tuohon auton keskelle.

Auto on nelivetoinen, ilman tasauspyörästöjä. Tästä johtuen pikaisessa testauksessa huomasin että se puskee eteenpäin jos yrittää kääntyä yhtään jyrkemmin.


Nousukykyä näyttää olevan, auto on ajettu kuvan säilytyslaatikon päällä tuohon asentoon. Renkaiden pito ei riitä siihen että auto nousisi tuosta ylemmäs.
From Lego
Mindstrom palikassa on Lejos käyttöjärjestelmä, joka on ladattavissa osoitteesta http://lejos.sourceforge.net/ Ensimmäisen ajokokeen tein ohjelmalla joka ajetaan läppärillä ja jolla ohjataan moottorien pyörimissuuntia. Yhteys läppärin ja Mindstormin välillä hoituu bluetooth-yhteyden kautta.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Lego minitankki

Ihastelin www.sariel.pl -sivustolla olevia toinen toistaan hienompia moottoroituja isoja lego-ajoneuvoja. Suurimmassa Lego-hinausautossa on 17 lego-moottoria ja kymmeniä led-valoja. Olisi kiva saada rakennettua jotain samansuuntaista, muutamalla moottorilla varustettua kauko-ohjattavaa mallia mutta ehkä aloitamme hiukan pienimuotoisemmasta. Tässä on eilen illalla rakentamastani "minitankista" muutama kuva.


Aivan ensimmäinen versio näyttää tältä.
From Lego minitank
Sama tankki altapäin kuvattuna.
From Lego minitank
Tässä toinen versio johon rakensin hiukan aidommannäköisen alustan.
From Lego minitank

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Piirrosharjoituksia MLCad:llä

Törmäsin youtube palvelussa hienoihin Lego-malleihin. Ne olivat suunniteltu ja rakennettu vastaamaan mahdollisimman paljon oikeaa esikuvaansa. Hienoimpia malleja joita olen nähnyt löytyy tältä sivulta http://sariel.pl/

Tästä innostuneena sain idean harjoitella MLCad -ohjelmalla tekemään piirrustuksia Lego sarjoista. Tavoitteena on saada piirrettyä jonkinlainen oma malli ja rakentaa sitten tekemieni ohjeiden mukaan se oikeista Lego-palikoista.

Ensimmäinen cad-piirrustus jonka tein sisältää yhden tekniikkapalkin, kaksi ratasta ja niiden kiinnistykseen tarvittavat akselit ja helat. Seuraavaksi aion piirtää olemassaolevasta mallista cad -kuvan jotta oppisin ohjelman käyttöä paremmin. Valitsin aiemmin rakentamani melko yksinkertaisen tuulimyllyn. Kuva siitä on tässä.


From Lego

Sain jalustan palkit suunnilleen kohdilleen. Ongelmaksi muodostui etten löytänyt osaa jolla olin liittänyt palkit toisiinsa. Osa löytyy peeronin luettelosta http://peeron.com/inv/parts/55615. Aikani selasin ohjelman osalistaa enkä löytänyt tuota kyseistä osaa. Yön yli nukuttuani päädyin etsimään tietoa miten ohjelmaan saa lisättyä puuttuvia osia. Löysin sivuston jossa kerrotaan miten ohjelmaa konfiguroidaan parametritiedoston avulla.

http://www.holly-wood.it/mlcad/customizing-en.html

Lisäksi löysin LDraw.org sivustolta ns. epäviralliset osat ja purin zip-tiedoston MLCad ohjelman hakemistorakenteeseen. Sitten osahaku löysikin osan joka puuttui aiemmin. Tästä pääsee sitten jatkamaan varsinaista tuulimyllyn piirtämistä.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Legosarjoja tekniikkalegojen alkuajoilta nykyaikaan

Tässä on alunperin vuodelta 1977 oleva traktori-sarja kasattuna tänä vuonna. Kuvasta näkyy että osa osista on originaaleja 70-luvulta (olen lapsenä pureskelut niitä) ja osa uudempaa tuotantoa. Hampaanjälkien lisäksi harmassa on sävyeroa. www.peeron.com -sivustolla vanhasta käytetään nimitystä "old gray" ja uudemmasta "middle stone". Sarjan osaluettelo löytyy täältä http://peeron.com/inv/sets/851-1

Toimintoja sarjassa on ohjaus, voimansiirto työkoneelle ja työkoneen nosto/lasku.

From Lego

Traktori vuodelta 2006

Tässä on sitten hiukan uudempaa traktorisuunnittelua Legolta. Sarja on vuodelta 2006 ja numeroltaan 8284. Peeronin osaluettelo löytyy http://peeron.com/inv/sets/8284-1

Osat ovat muuttuneet alkuajoista melko tavalla. Vuoden 1977 sarjasta löytyy vain muutama samanlainen osa kuin tästä uudemmasta. Lähinnä akselit ja lamput.

Toimintoja on tullut lisää, voimansiirrossa on nyt kytkin, jolla sen saa päälle/pois päältä. Moottorissa on sylinterit ja etuakselin ripustus on tehty kuten oikeassa traktorissa jossa akseli on nivelletty keskeltä.

From Lego

Kaivinkone vuodelta 2011

Tänä vuonna ilmestynyt sarja kaivinkoneesta on aika pitkälle samoista osista koostuvat kuin tuo vuoden 2006 sarjakin. Toki uusia osia on jonkinverran tullut. Esimerkiksi sylinteriosat ovat ensimmäistä kertaa tässä sarjassa käytössä.

Osaluettelo löytyy http://peeron.com/inv/sets/8069-1

From Lego

Uusimman sarjan kohdalla - ilmeisesti kustannussyistä - ei seuraa kuin yhden mallin ohjeet. Toisen mallin ohjeet ovat ladattavissa vain netistä Legon sivustolta. Tästä herää epäilys että onko ohjeita enää muutaman vuoden päästä saatavilla siellä siinä vaiheessa kun sarja ei enää ole valmistuksessa eikä myynnissä. Toki www.peeron.com sivustolta ne voi ladata (3 vuotta sarjan ilmestymisen jälkeen) mutta toivoisi niiden löytyvän myös viralliselta valmistalta.

Kaivurissa on etu/takauhan toiminnot, mutta ei moottoria sylintereineen. Sarjan takarankaat ovat samat kuin vuoden 2006 sarjan eturenkaat joten tämä on jonkinverran pienempi.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Lego Technic kaivuri (sarjan numero 8069)

Tälläinen lego-sarja tuli hommattua Tuurin kyläkaupasta elokuun alkupuolella. Sarja kasautui kivasti. Jos jotain vikaa haluaa hakea niin etukauha ei mielestäni nouse tarpeeksi pystyyn eivätkä eturenkaat käänny ihan riittävän paljon joten kääntösäde on suurehko. Lisäksi takakauhassa ei ole kuin kaksi "sylinteriä", eikä siis varsinainen kauha liiku kuten oikeassa kaivurissa omalla sylinterillään. Puutteistaan huolimatta ihan kiva sarja kasata. Toimintoja on melko runsaasti siihen nähden että sarja on kohtuuhintainen. Toimintoja on ohjaus, etukauha, takauha, takakauhan kääntö sivusuunnassa ja tukijalat.

From Lego

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Dawn -luotain Vestan kiertoradalle

Dawn -luotaimen lähestymisvaihe matkalla kohti Vestaa alkoi 1.5.2011. Nyt 2,5 kuukautta myöhemmin luotain pääsi onnistuneesti 4 Vesta -asteroidin kiertoradalle. Dawn -luotain ei käyttänyt perinteistä jarrurakettijarrutusta vaan lähestyi rauhallisesti Vestaa ja kun luotain oli tarpeeksi lähellä niin Vestan gravitaatio "sieppasi" luotaimen kiertoradalleen. Luotaimen on tarkoitus kartoittaa Vestaa noin vuoden ajan. Vuoden 2012 heinäkuussa luotain jatkaa matkaansa kohti pääasteroidivyöhykkeen suurinta kappaletta 1 Cerestä. Perille se pääsee Cereksen kiertoradalle helmikuussa 2015. Heinäkuussa saman vuonna ensisijainen tehtävä päättyy jollei sitä jatketa. Tehtävän aikataulu Dawn -luotaimen sivustolla.

Radioisotooppimittaukset Vestasta peräisin olevistä meteoriiteista vihjaavat että Vesta olisi muodostunut 5-15 miljoonassa vuodessa kun taas Marsin muodostuminen on kestänyt lähes 30 miljoonaa vuotta ja maan puolestaan noin 50 miljoonaa vuotta. Vestan muodostumisen arvellaan pysähtyneen Jupiterin gravitaatiovoimien vuoksi. Tästä syystä Vesta ja Ceres ovat mielenkiintoisia kappaleita tutkittaessa aurinkokunnan alkuajan olosuhteita. http://dawn.jpl.nasa.gov/science/why.asp

Toistaiseksi tarkin julkaistu kuva ennen kiertoradalle saapumista on Dawn -luotaimen 9.7.2011 ottama kuva Vestasta

Ensimmäiset kuvat Vestan kiertoradalta käsin on julkaistu tänään.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Pienoismalleja

Sain pitkästä aikaa mahdollisuuden rakentaa pienoismalleja. Kun avasin mallilaatikoita tunnelma oli vähintäänkin yhtä miellyttävä kuin lapsuudessa jouluna lahjapaketteja avatessa. Ellei jopa enemmänkin. Rakensin Tamiyan 1/48 skaalan malleista KV-1:stä

From Pienoismalleja


ja sen mukana tullutta Gaz-67B jeeppiä.
Linkki kuvakansioon Pienoismalleja


Toinen rakentelukohde oli Cromwell -tankki ja sen mukana tulleet brittiläiset euroopan taistelujen uniformuissa olleet brittisotilaat.

Aloittelin maalaamalla sotilaiden uniformut perusväreillään valurungoissa. Kahta sotilasta rakensin hiukan pitemmälle, kokosin sotilaat ja laitoin varusteet paikoilleen. Niistä en ottanut vielä kuvia. Valmistajan sivulta löytyy ko. setistä  esittely

KV-1:n ja Gaz 67 B -jeepin kokoero näkyy tässä selvästi:


From Pienoismalleja



Gaz 67B houkutteli hankkimaan sen KV-1+Gaz 67B sarjan, koska olen joskus lapsuudessani rakentanut ko. jeepistä Tamiyan 1/35 skaalan mallin. Harmi vain kun 1/48 skaalan mallin mukana ei tullut konekivääriä vetävää figuuria jollainen oli 1/35 -skaalan jeepin paketissa.

Tamiyan sivuilta selviää että ko. jeepistä on saatavissa kaksi eri versiota, tämä joka oli pakattuna KV-1:n laatikkoon jossa on vain ajaja-figuuri ja sitten toinen jossa on jeepin lisäksi upseereitä ja naissotilaita sekä kaipaamani konekivääri

Cromwell tankista sain otettu kuvan:


From Pienoismalleja


Olin aiemmin rakentanut KV-1 mallin 1/72 -skaalassa jonka takia KV-1 -malli vaikutti kovin tutulta. Myös 1/72 skaalan mallista on kuva samassa kuva-albumissa kuin mistä linkitin tähän blogikirjoitukseen kuvat.

Mallien maalaamisessa käytin sekä Humbrollin emalimaaleja että Tamiyan akryylimaaleja.

torstai 23. kesäkuuta 2011

Jään metsästäjät - New Horizon luotaimelle uusia tutkimuskohteita



Osoitteesta http://www.icehunters.org löytyy mielenkiintoinen projekti jossa kartoitetaan Kuiperin vyöhykkeen kappaleita. New Horizon -luotain on matkalla kohti Plutoa joka on tuon vyöhykkeen isoimpia havaittuja kohteita. Tämän em. projektin tarkoituksena on löytää luotaimelle yksi tai kaksi kohtetta joiden ohitse voisi kulkea Pluton ohituksen jälkeen n. vuosina 2016-2020 aikana.

Kuvat jotka projektissa analysoidaan on otettu maanpäällisillä teleskoopeilla. Alalysoitavat kuvat on koostettu useasta kuvasta pinoamalla ne päällekkäin ja tekemällä niille vähennyslasku. Ideaalitapauksessa kuvaan jää vain liikkuvat kohteet. Käytönnässä kuvissa on paljon tähtien jälkiä yms. Lisätietoa tästä löytyy sivuston tutoriaalista http://www.icehunters.org/tutorial

torstai 2. kesäkuuta 2011

Curiosity:n mastokamerat

Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijan mastossa on kaksi mastokameraa (MastCam). Toinen niistä on polttoväliltään 34 mm ja toinen 100 millimetriä. Yhdistämällä näiden kahden kameran kuvat saadaan näkymästä 3D-kuvaa tuon teleobjektiivin kuvaamalta alueelta. Kamerat kykenevät myös kuvaamaan HD -videota 8 kuvaa sekunnissa.

Aiemmat Marsissa käytetyt kamerat ottivat kuvasarjoja erilaisilla suotimilla joista sitten koostettiin värikuvia vasta maassa. Uusi kamera tuottaa värikuvat suoraan kuten tavalliset kamerat.

Curiosityn katolla on kameran värikalibrointiin sopiva alue "harmaakortti" pidetään puhtaana Marsissa runsaana esiintyvästä magneettisesta pölystä magneetin avulla. Marsin luonnollinen valo on punertavampi kuin maassa johtuen Marsin kaasukehässä leijuvasta pölystä. Kameroilla voidaan ottaa näitä luonnollisen värisiä kuvia tai värikalibroituja.

Kamerassa on mahdollisuus erilaisten suotimien käyttöön jotka käännetään CCD-kennon ja objektiivin väliin. Näiden avulla voidaan tutkia kapeaa aallonpituuskaistaa joko näkyvän valon tai infrapunan aallonpituuksilla.

Kameroiden suotimien hyödynnetään ottamalla ensinnormaaleja värikuvia maastosta MastCam 34:llä ja kun niistä nähdään jotain kiinnostavaa, tutkitaan sitä näillä kapeakaistaisilla suotimilla tarkemmin sekä MastCam 34:llä että MastCam 100:lla.

Kamerat ottavat kahden megapikselin kuvia joista tehdään myös pikkukuvat joista tutkijat voivat valita tärkeysjärjestyksen missä järjestyksessä kuvat ja muu tieteellinen data lähetetään maahan.

Malin Space Science Systems on suunnitellut ja valmistanut kamerat ja se myös operoi niitä. Yrityksen on perustanut Michael Malin joka on ollut mukana 70-luvulla Viking ohjelmassa.

Hän perusti sen vuonna 1990 ja se on toimittanut useita kameroita eri luotaimiin, suurin osa kameroista on Marsia tutkivissa laitteissa. Tarkempi luettelo yrityksen toimittamista kameroista löytyy täältä http://www.msss.com/about-us/

Tämän jutun otsikkokuvassa http://mars.jpl.nasa.gov/msl/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=1130

MastCam 34:llä otetuista kuvista on tehty mosaiikkikuva jossa näkyy Curiosityn kansirakenteet. Kuvat on otettu laitteen ollessa testikammiossa jossa jäljitellään Marsin pinnan lämpötila ja paineolosuhteita.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Bakteerikoe avaruudessa

Planetary Society -järjestön LIFE (Living Interplanetary Flight Experiment) koe lähestyy ensimmäistä vaihettaan.

Tässä vaiheessa lähetetään kapseli johon on pakattu karhukaisia ja bakteereja http://planetary.org/life/microbes.html avaruussukkula Endeavourin matkassa, lennolla numero STS-134.

Lennon jälkeen tutkitaan miten tyhjiö, mikropainovoima ja lämpötila ovat vaikuttaneet organismeihin ja kuinka ne ovat selviytyneet ääriolosuhteista.

LIFE kokeen toinen vaihe alkaa syksyllä kun Venäläis-Ranskalainen Phobos Grunt -luotain lähtee kohti Marsin Phobos kuuta. Toinen LIFE -kapseli lähtee mukaan noin kolmen vuoden pituiselle matkalle. Luotain on suunniteltu laskeutumaan Phobos -kuun pinnalle. Siellä se ottaa mineraalinäytteitä kuun pinnasta ja tutkii niitä monipuolisilla mittalaitteillaan. Luotain lähettää maaperänäytteen paluukapselissa takaisin maahan, johon on pakattuna myös LIFE -kapseli. Tämän kokeen tarkoituksena on selvittää onko elämän siirtyminen mahdollista planeetalta toiselle kivien sisällä.

Ranskalaiset tekevät analysointilaitteistoon kaasukromatografin. Ranskalaisten tekemä samankaltainen laite on myös Yhdysvaltalaisen Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijassa joka lähetetään myös ensi syksynä kohti Marsia.

LIFE projektin sivut
http://www.planetary.org/programs/projects/life/

Phobos Grunt -luotaimesta löytyy lisätietoa
http://smsc.cnes.fr/PHOBOS/ sekä
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html

Luotaimen rakenne näkyy hyvin tällä sivulla
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_design.html

maanantai 9. toukokuuta 2011

Parola 2003 osa 2

Tässä muutama poiminta toiselta CD:ltä IPMS exursiolta Parolaan.

BTR-50



Sturmi



Panzer 4 Ausf. J



BT-42



Tästä vaunusta on tulossa mielenkiinoinen Esa Muikun ja Jukka Purhosen pitämä esitelmä 20.5.2011. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa www.pienoismallit.net sivustolla. Suora linkki keskusteluun

maanantai 25. huhtikuuta 2011

AMS-02 hiukkasilmaisin

Päivitys 6.5.2011

Uudeksi lähtöpäiväksi on päätetty 16.5.2011


Päivitys 3.5.2011

Lähtö on siirretty tapahtumaan
aikaisintaan 10.5.

Päivitys 2.5.2011

Sukkulan lähtö on siirretty sunnuntaille 8.5.2011.

Perjantaisen lähdön esti vika yhdessä apuvoimanlähteen polttoaineensyöttölinjan lämmitimessä. Vian aiheuttajaksi paikallistettiin kytkinlaite nimeltään Aft Load Control Assembly No. 2 (ALCA-2), jonka sijainti näkyy seuraavan sivun kuvista

NASA:n tiedote 1.5.2011 löytyy täältä.

AMS-02 (Alpha Magnetic Spectrometer) hiukkasilmaisin on tämänhetkisen hiukkasfysiikan huippulaite ja se sijoitetaan ulkoiseksi moduuliksi kansainväliseen avaruusasemaan ISS:ään. Laite viedään ISS:lle seuraavalla sukkulalennolla (STS-134, laukaisu 29.4.2011) ja se on suunniteltu toimimaan niin kauan kuin ISS toimii. Näillä näkymin siis ainakin vuoteen 2020.

Laitteella tutkitaan maailmankaikkeutta ja sen alkuperää etsimällä antimateriaa, pimeää ainetta sekä mittaamalla ennennäkemättömällä tarkkuudella kosmisen säteilyn koostumusta sekä tiheyttä.

Laitetta on rakennettu vuodesta 1999 alkaen vuoteen 2010 asti ja sen rakentamiseen, testaamiseen ja käyttöön osallistuu 56 instituutiota 16 maasta mukaanlukien myös Suomi.

Laite kerää satoja miljoonia kosmisia säteitä jotka ovat matkanneeta avaruudessa satoja miljoonia valovuosia ennenkuin ne vahvistetaan mittalaitteen tehokkaassa magneettikentässä ilmaisimille jotka mittaavat ne. Jokaisen hiukkasen varaus ja muita ominaisuuksia mitataan ja mittausdataa syntyy 7 Gbit/s. Tämä data tiivistetään ja pakataan siten että se saadaan siirrettyä 2 Mbit/s tiedonsiirtokanavan kautta maahan. (Lehdistöpaketissa mainitaan siirtonopeudeksi 6 Mbit/s, s. 29 http://www.nasa.gov/pdf/538352main_sts134_presskit_508.pdf) Datan pakkaus ja suodatus tehdään reilun 600 mikroprosessorin voimin. Voi kuvitella että ohjelmistokehittäjillä ja pakkausalgoritmien suunnittelijoilla on ollut melkoinen haaste saada homma toimimaan puhumattakaan raakadatan käsittelystä maassa.

Laitteen omat sivut josta saa tarkempaa tietoa (Englanniksi) http://www.ams02.org/

Ja NASA:n yhteenveto laitteesta http://www.nasa.gov/mission_pages/station/research/experiments/AMS-02.html


lauantai 9. huhtikuuta 2011

Parolan panssarimuseon varikolla vuonna 2003

Nyt jatkuu CD -laatikon aarteita vuoden 2003 vierailulla Parolan panssarimuseon varikolla.



Tapahtuman järjesti muistaakseni IPMS -Finland http://ipmsfinland.org/ yhdessä Panssarimuseon ja puollustusvoimien kanssa. Kuvassa AT-S telavetäjä kaasuttelee ohitse.

Paikalle oli myös ajettu T-55M viereiseltä puollustusvoimien varikolta.



Lisää kuvia löytyy klikkaamalla jompaa kumpaa ylläolevista kuvista, jolloin pääsee varsinaiseen kuva-albumiin.

Panssariseminaari 2006



Vuoden 2006 panssariseminaarin luennoissa käsiteltiin VK -miehistönkuljetusvaunun prototyypin suunnittelua ja valmistusta sekä siinä ilmenneitä ongelmia. Niistä otettiin opiksi ja Pasi -miehistönkuljetusvaunu olikin sitten jo onnistuneempi projekti.

Kuvan AMV- vaunun kehityshistoria kerrottiin alkaen päätöksestä aloittaa suunnittelemaan miehistönkuljetusvaunu aina protyypin rakentamiseen asti. Kuvassa on 1. prototyyppi joka on luovutettu puollustusvoimille.

AMOS -kranaatinheitinjärjestelmästä kerrottiin mm. millaisille alustoille torni voidaan asentaa. Se voidaan asentaa myös merivoimien laivoihin maa-ajoneuvojen lisäksi. Myös sen etuja perinteisiin kranaatinheittimiin valotettiin joita on mm. liikkuvuus ja suoja.

Luento taistelupanssarivaunujen nykytilasta ja tulevaisuudesta valotti mm. taistelupanssarivaunun tulivoimaa, suojausta ja tulevaisuuden näkymiä aktiivisen omasuojauksen tulemisena.

Tämä AMV rekisterinumeroiltaan Ps 645-200 oli myös vuoden 2005 panssariseminaarin kalustonäyttelyssä. 

Panssariseminaari 2005

Esa Muikku kertoo CV9030 vaunusta.



Sain vihdoinkin kaivettua laatikollisen CD ja DVD levyjä esille ja etsittyä vuoden 2005 panssariseminaarin kuvat. Toivottavasti nautitte näistä.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Mikä Vesta on?

Yleisesti Vestaa kutsutaan asteroidiksi koska se sijaitsee asteroidivyöhykkeellä. Se kuitenkin poikkeaa niin kokonsa kuin rakenteensakin puolesta tyypillisestä asteroidista. Vesta on paljon suurempi kuin muut asteroidit jotka ovat tyypillisesti pieniä alle 100 km halkaisijaltaan olevia kappaleita. Vestan halkaisija 530 km. Vestan sisäinen rakenne poikkeaa myös asteroideista ja on lähempänä varsinaisten kiviplaneettojen rakennetta. Vestassa on planeettojen tapaan ydin, vaippa ja kuori.

Vesta on virallisesti miniplaneetta "minor planet" mutta Dawn -luotaimen tutkijat mieltävät mieluummin Vestan protoplaneetaksi sen tiheyden ja rakenteen vuoksi.

Dawn -luotain on lähestymässä Vestaa ja se siirtyy sen kiertoradalle ensi heinäkuussa. Silloin Vestan etelänapa on täysin valaistu ja luotain pystyy tutkimaan siellä sijaitsevaa suurta kraatteria. Kraatterista voi selvitä tarkemmin Vestan oletettu kerrosrakenne. Vestan sisäistä rakennetta voidaan tutkia tarkemmin luotaimen gravitaatiomittausten perusteella. Luotaimen kiertorata on suunniteltu siten että Vestan vuodenaikojen vaihtelua voidaan tutkia sen vuoden aikana jona luotain on Vestan läheisyydessä.

Luotaimen mittalaitteen kytkettiin päällä 21.3.2011. Luotaimessa on kamera, näkyvän valon ja infrapunavalon spektrometrit joilla tutkitaan pinnan mineraaleja
sekä gammasäde ja neutroni-ilmaisimet joilla tutkitaan myös Vestan koostumusta. Tulevina kuukausina kameraa käytetään aluksi navikointitarkotuksiin lähestymisen aikana ja sitten Vestan pinnan kuvaamiseen kun luotain on saatu asettumaan radalleen.

Mikä Vesta on
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-100

Laitteiden päällekytkemisestä
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-089

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Stardust -luotaimen viimeinen kiihdytys

Stardust -luontain lähetti viimeisen viestin 24.3.2011 16.33 PDT. Luotain lähetti tiedon kuinka kauan viimeinen rakettimoottorin poltto kesti. Tästä voidaan laskea paljonko luotaimen tankeissa oli Tempel 1 -komeetan ohituksen jälkeen vielä jäljellä polttoainetta. Luotaimiin ei ole onnistuttu kehittämään luotattavaa polttoainemittaria johtuen avaruuden painottomuudesta. Tästä syystä on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa siitä kuinka monta kertaa ja kuinka kauan luotaimen moottoreita käytetään ja näiden tietojen pohjalta voidaan laskea jäljelläoleva polttoainemäärä kulloisellakin hetkellä. Tämä viimeinen moottorin poltto kesti 146 sekuntia. Tämä on arvokas tieto josta voidaan laskea miten tarkasti aiemmat polttoainekulutusmallit ovat pitäneet paikkansa.

Stardust -luotain lähettiin matkaan 7.2.1999 ja se sai suoritettua päätehtävänsä vuonna 2006. Tähän mennessä Stardust oli ohittanut Annefrank -asteroidin, lentänyt puolimatkaan kohti Juperia, kerännyt Wild 2 -komeetan komasta partikkelinäytteitä ja palannut takaisin maapallon luokse ja pudottanut näytekapselin maahan. Tämän jälkeen NASA antoi luotaimelle uuden tehtävän kuvata Tempel 1 -komeettaa ohilennon aikana. Ohitus tapahtui tämän vuoden helmikuussa, jolloin luotain oli kulkenut noin 5,96 miljardia kilometria.

Nyt kun luotaimen radio on pois päältä ja polttoaine lopussa, se ei voi ylläpitää aurinkopaneelien suuntaa kohti aurinkoa, kun luotain kääntyy asentoon jossa aurinkopaneeleihin ei osu valo, luotaimen akut tyhjenevät muutamassa tunnissa.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-095
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-094

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Kohti Merkuriusta luento Kirkkonummella

Juhani Huovelinin luento "Tähtäin kohti Merkuriusta" oli varsin mielenkiintoinen. Ensin Juhani esitti perustietoja Merkuriuksesta jonka jälkeen hän siirtyi BebiColompo -hankkeen yleisesittelyn kautta SIXS- röntgensädemittalaitteen yksityiskohtaisempaan esittelyyn. Juhani kertoi mielenkiintoisa yksityiskohtia SIXS ja MIXS -laitteiden yhteistyöstä ja SIXS -laitteesta erityisesti. Laitteet toimivat yhdessä samaan tapaan kuin maanpäälliset alkuaineanalysaattorit sillä erotuksella että röntgenlähte on tässä tapauksessa Aurinko, ei laitteessa itsessään oleva röntgensädelähde.

Merkuriuksen läheisyys Auringosta aiheuttaa erityisiä haasteita laitteiden jäähdytykselle. Euroopan avaruusjärjestöllä on erityinen testikammio jossa voidaan jäljitellä Merkuriusta kiertävän satelliitin kohtaamia olosuhteita. http://gaia.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=48254

SIXS -laitteen mallia testatessa tuolla kammiossa viime syksynä, havaittiin muutostarpeita jäähdytyksen suunnittelussa.

Avaruustason komponenttien hinta on Juhanin mukaan noin satakertainen tavallisiin kaupanhyllytavaraan verrattuna. Mitä hiukan lueskelin erään valmistajan esitteitä ja ESA:n standardeja aiheesta niin komponenttien luotattavuus ja niiden testausvaatimukset ovat kyllä sitä luokkaa että hinta nousee väkisin korkeaksi.

SIXS/MIXS -laitteiden tietokoneen valmistaa Patria ja ohjausohjelmisto tulee olemaan Space System Finlandin käsialaa. SIXS -laitteen sensoriyksikkö on suurelta osin suomalaista tekoa.


Oxford Instruments vastaa SIXS laitteen röntgenilmaisinjärjestelmän ja anturiyksikön tuotekehityksestä, valmistuksesta ja testauksesta. Aboa Space Research Oy (ASRO) vastaa partikkeli-ilmaisimen suunnittelusta ja testauksesta. Ilmatieteenlaitokselta tulee projektipäällikkö, jonka lisäksi he tekevät FPGA -piirin ohjelmointia ja maatukilaitteiston suunnittelua (EGSE design).  Ideal Product Data Oy tekee lämpösuunnittelua. Brittiläinen Rutherford Appleton Laboratory, RAL tekee partikkeliilmaisimeen ASIC -piiriä.

Oxford Instrumentsin sivu SIXS -laitteesta.
http://www.oxinst.com/applications-markets/space/sixs/Pages/bepi-colombo-sixs.aspx

Lisää tietoa Bebicolomposta ESA:n sivulta http://www.rssd.esa.int/index.php?project=BEPICOLOMBO

Kohdasta Payload information löytyy mittalaitteista yhteenvedonomaiset esittelyt.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

ESA:n ensimmäinen komeettaohitus 25 vuotta sitten

ESA:n ensimmäinen ns. syvän avaruuden ohjelman luotain Giotto ohitti 25 vuotta sitten Halley -komeetan. Se sai kuvattua komeettaa vaikka lähes tuhoutui
lähestymisvaiheen aikana. Ohitus tapahtui 13. ja 14. maalistuuta välisenä yönä vuonna 1986. Gioton mittaustuloksista varmistui että Halley oli primitiivinen kappale aurinkokunnan synnyn ajoista. Mittaustuloksista selvisi myös että jään seassa oli monimutkaisia yhdisteitä jotka ovat voineet olla kemiallisa rakennuspalikoita maan elämälle.

Halley kiertää sellaisella radalla että se tulee 76 vuoden välein lähelle aurinkoa. Seuraavan kerran se ohittaa maapallon vuonna 2061.

Rosetta luotain on seuraava ESA:n komeettaluotain. Se tutkii Churyumov–Gerasimenko -komeettaa useamman kuukauden ajan ja lähettää laskeutun komeetan pinnalle.

http://www.esa.int/esaSC/SEMMA0YTVKG_index_0.html

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Juno

Nasan Jupiter -luotain Juno on testeissä joissa testataan luotaimen ominaisuuksia tulevissa äärimmäisissä tyhjiö ja kylmyysoloissa. Testit tekee Lockheed
Martin Space Systems lähellä Denveriä. Luotain siirretään huhtikuun alussa Kennedyn avaruuskeskukseen jossa luotain viimeistellään laukaisuvalmiiksi sekä laukaistaan kohti Jupiteria tämän vuoden elokuussa. Luotain matkaa viisi vuotta kohti Jupiteria ja pääsee perille heinäkuussa 2016. Luotaimen on
tarkoitus kiertää seuraavan vuoden aikana planeetta 32 kertaa.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-068
http://www.nasa.gov/mission_pages/juno/main/index.html

lauantai 26. helmikuuta 2011

Kirkkonummen komeetta

Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa seuraavana on mielenkiintoinen esitys Merkuriuksesta Juhani Huovelinin kertomana (15.3.2011) http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/ajankohtaista.html.
Hän työskentelee Helsingin yliopiston fysiikanlaitoksella.

Juhani on BepiColompo -hankkeessa SIXS (Solar Intensity X-ray and particle Spectrometer) laitteen päätutkija (PI = Prinsipal Investigator). BepiColompo on luotain joka koostuu kahdesta osasta. Euroopan avaruusjärjestön Mercury Planetary Orbiter (MPO) osasta sekä Japanin avaruusjärjestön (JAXA) Mercury Magnetospheric Orbiter (MMO) osasta. MPO:n päätehtävä on tutkia itse planeettaa ja MMO:n tehtävänä on tutkia planeetan magneettikenttää.

Myös toisen laitteen
MIXS röntgensädespektrometrin kehittämisessä on suomalaisvoimia mukana. Karri Muinonen Helsingin yliopiston tähtitieteenlaitokselta on laitteen co-PI eli kääntyisikö se avustava päätutkija? MIXS -laitteella pyritään saamaan Merkuriuksen pinnan koostumus selville n. 100 km resoluutiolla. Laite toimii läheisessä yhteistyössä SIXS-laitteen kanssa, joka mittaa auringosta tulevaa röngten- ja hiukkasvuota. Tämä taas aiheuttaa Merkuriuksen pinnassa röntgenfluoresenssia. Sitä mittaamalla voidaan alkuainekoostumista selvittää.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Tempel 1 komeetta

Kuvassa on liitetty rinnan Deep Impact luotaimen kesällä vuonna 2005 ottamia kuvia Stardust Next:n 15.2.2011 ottamiin kuviin.
http://www.digitalsky.org.uk/comets/Stardust_Deep-impact.jpg
Yksittäisiä Stardust Nexin kuvaamia kuvia on http://www.jpl.nasa.gov/news/stardust/

Artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden nettisivulla josta linkki Nasan uutiseen ja kuviin.
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/55-vuotta-sitten-tehty-tormaysjalki-erottui-komeetassa.html

Mielenkiintoiseksi tämän tekee mm. se että ensimmäistä kertaa samaa komeettaa on päästy kuvaamaan kahdesti. Kuvausten välillä komeettaa kiersi kerran auringon ympäri. Kuvista voidaan tehdä päätelmiä miten komeetan pinta on muuttunut yhden kierroksen aikana.

Ilmatieteenlaitos on Stardustin CIDA -hiukkasilmaisinlaitteiston ohjelmiston ja sitä tukevan maatukilaitteiston sekä merkittävän osan tulosten analysointiohjelmistosta. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/127368

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Panssariseminaari 5.2.2011

Jo perinteeksi muodostunut panssarikillan järjestämä panssariseminaari oli Parolassa nyt seitsemättä kertaa. Ohessa kuvia seminaarin kalustonäyttelystä.



Itse seminaarista löytyy hyvä yhteenveto Toijalan seudun reselviläisten sivulta.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Eksoplaneettoja

Nasa julkaisi tietoja Kepler -avaruusteleskoopin mittaustuloksista. Niistä on löytynyt tähän mennessä 68 maan
kokoluokan planeettaa ja 54 planeettaa jotka kiertävät tähteään ns. elämänvyöhykkeellä, näistä 5 on maan kokoluokan planeettoja. Elämänvyöhykkeellä tarkoitetaan sellaista etäisyyttä tähdestä joka mahdollistaa nestemäisen veden esiintymisen planeetan pinnalla.

Kepler näkee taivaasta noin 1/400 joten voidaan päätellä että kun siltä alueelta löytyy jo suuri määrä planeettoja, niitä on lukematon määrä kiertämässä linnunradan tähtiä.

http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/kepler-loysi-elamanvyohykkeella-sijaitsevia-planeettaehdokkaita.html
http://www.nasa.gov/mission_pages/kepler/news/kepler_data_release.html

Keplerin mittaustulosten perusteella on myös löytynyt erikoinen tähti - planeetta järjestelmä tähden Kepler-11 ympäriltä. Keltaistä kääpitötähteä (samankaltaista kuin meidän Aurinkomme) kiertää kuusi planeettaa. Viiden sisimmän planeetan etäisyys tähdestään on pienempi kuin Merkuriuksen etäisyys Auringosta. Kuudennen etäisyys on Merkuriuksen ja Venuksen etäisyyden välimaastossa.

Tutkijat arvelevat että planeetat koostuvat kivestä ja kaasusta ja voivat sisältää vettäkin.

http://www.nasa.gov/mission_pages/kepler/news/new_planetary_system.html

lauantai 29. tammikuuta 2011

Tempel 1 komeetta ja Stardust Next -luotain

Luotain ohittaa Tempel 1 -komeetan 14.2.2011. Luotain kuvaa komeettaa, mittaa komeetasta irtoavan aineksen määrää sekä mittaa sen koostumista. Aineksen koostumista mittaava laite on nimeltään CIDA. Sen ohjelmiston on tehnyt Ilmatieteenlaitos ja siellä vastataan myös mittalaitteen datan käsittelystä.

http://stardustnext.jpl.nasa.gov/

tiistai 11. tammikuuta 2011

Antimateriaa ukkosmyrskystä

Nasan Fermi gammasädeavaruusteleskooppi on havainnut ukkosmyrkyssä muodostuneita antimaterian annihitaation aiheuttamamia gammasädepurkauksia.

Joulukuun 14. vuonna 2009 avaruusteleskooppi oli Egyptin yläpuolella ja ukkosmyrsky Sambiassa. Teleskooppi ei suoraan nähnyt myrskyä, mutta gammasädepurkauksen suunta muuttui maan magneettikentän vaikutuksesta ja tästä syystä purkaus havaittiin teleskoopilla. Osa teleskoopin ohi menneistä partikkeleista tuli takaisin ikäänkuin magneettisen peilin ohjaamana ja aiheutti toisen piikin mittausdataan.

Koko artikkeli ja siihen liittyvät animaatiot löytyvät täältä http://www.nasa.gov/mission_pages/GLAST/news/fermi-thunderstorms.html