maanantai 28. marraskuuta 2011

Lego -ankka

Etteikö tekniikkalegoista saisi rakennettua eläimiä? Tämä käsitys on hiukan virheellinen.
Pyörittelin tätä osaa kädessäni ja pohdiskelin puolisoni kanssa mihin sitä voisi hyödyntää. Hän ehdotti ankan jalkaa ja siitä sitten pienen pohdiskelun jälkeen syntyi kuin syntyikin ankka. Siivet ovat kiinni tälläisessä osassa: http://peeron.com/inv/parts/41670


From Lego



From Lego



From Lego








perjantai 11. marraskuuta 2011

Isoisäni sotaretki

Osallistuin Arkistolaitoksen arkistovisaan elokuussa 2011 ja voitin heti ensiyrityksellä. Valitsin isoisäpaketin http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=3&t=3881 koska halusin selvittää missä joukoissa isoisänä palveli toisen maailmansodan melskeissä.

Paketissa oli tiedot isoisäni Arvi Oikkosen (s. 9.3.1901) armeijapalveluksesta ja tiedot joukoista joissa hän oli palvellut talvi- ja jatkosodassa.

Hän suoritti varusmiespalveluksensa tykinajajana Kenttätykistörykmentti 2:ssa 28.10.1921-25.9.1922. (lomautettu toistaiseksi tuolloin ja vapautettu palveluksesta 10.10.1922).

Talvisota:

Hän astui palvelukseen 7.10.1939 Radankorjauskomppania 4:ään (RKK 4) palvellen rautatien korjausjunassa. Hänet siirrettiin 22.12.1939 23. Liikennekomppaniaan (23. Liik.K). Hän toimi siellä tienkorjausmiehenä talvisodan loppuun asti ja vapautettin palveluksesta 25.4.1040.

Jatkosota:

Hän astui palvelukseen 10.6.1941 Linnoituspataljoona 7:n 3. komppaniaan (3./Lin.P 7). Hänet siirrettiin 4.8.1941 Linnoituspataljoona 3:n 1. komppaniaan (1./Lin.P 3). Hän oli maanviljeluslomalla 1.10.-30.11.1941. Linnoituspataljoona 3:n päiväkäskyn mukaan hänet siirrettiin 9.12.1941 Linnoituspataljoona 3:n 2. komppaniaan (2./Lin.P 3, peiteluku 1582) Linnoituspatteristo 10:stä. Asiakirjoista ei selviä milloin hänet on siirretty Lin.P 7:stä (pitäisi ilmeisesti olla 1./Lin.P 3:sta) Lin.Psto 10:een. Lin.Psto 10 perustetiin 18.7.1941.

Isoisäni osallistui Ylämaan ja Miehikkälän torjuntataisteluihin vuonna 1941 ja  rannikkovarmistustehtäviin Viipurinlahdella, Koivistolla ja Uudenkirkon Metsäkylässä 1941.1942. Hän toimi patruunankantajana.

Hänet vapautettiin palveluksesta 16.4.1941 ikäluokkansa mukana. Palvelusaikaa kertyi 8 kuukautta ja 28 päivää.


Siirrot taulukkomuodossa.

10.6.1941 -> 3./Lin.P 7

4.8.1941 -> 1./Lin.P 3

? -> Lin. Psto 10

9.12.1941 -> 2./Lin.P 3

16.4.1942 -> vapautus palveluksesta.

Onko lukijoilla tietoa 23. Liikennekomppanista? Kyseisen joukko-osaston sotapäiväkirjat ovat kadonneet. Kuulisin mielelläni lisää myös muista tässä mainituista osastoista, niiden sijaintipaikoista ja toiminnasta.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Phobos-Grunt luotaimen epäonni

Venäläisen Phobos-Grunt luotaimen matka keskeytyi toistaiseki maan kiertoradalle rakettimoottorien häiriön takia. Kantoraketti toimi moitteetta mutta luotaimen omat moottorit eivät käynnistyneet suunnitellusti. Tämän hetkisten tietojen mukaan toimintahäiriö johtui luotaimen asennonseurantajärjestelmän virheestä. Vielä on olemassa mahdollisuus saada luotain oikealle radalle ohjelmistopäivityksen jälkeen, mutta riskinä on että noin 7 tonnia erittäin myrkyllistä rakettipolttoainetta putoaa luotaimen mukana maahan.

http://www.ajc.com/news/nation-world/russians-desperately-try-to-1220360.html


tiistai 8. marraskuuta 2011

Phobos-Grunt luotain lähti matkalle

Venäläinen Phobos-Grunt -luotain lähti hetki sitten matkalle kohti Phobos-kuuta. Matkattuaan noin 11 kuukautta luotain asettuu Marsin kiertoradalle. Tämän jälkeen on pitkähkö lähestymisvaihe kohti Phobos -kuuta, jonka luotain saavuttaa helmikuussa vuonna 2013. Pian tämän jälkeen luotain laskeutuu kuun pinnalle. Laskeuduttuaan luotain ottaa pinnasta näytteen, laittaa sen kapseliin ja lähetää kapselin kohti maata. Jos tämä tapahtuu normaalissa toimintamoodissa tähän kuluu aikaa kahdesta kolmestä päivästä viikkoon. Phobosin "vuorokausi" kestää alle 8 tuntia joten luotaimella on kerrallaan 3-4 tuntia aikaa tutkia ympäristöään päivänvalossa.

Paluukapselin paluu maahan kestää noin 11 kuukautta. Ensin se ammutaan jousivoimalla irti Phobonsen gravitaatiokentästä. Tähän riittää 10 m/s nopeus. Paluukapselin moottorit käynnistetään 10 km kuun pinnan yläpuolella ja kiihdytetään noin 30 m/s nopeuteen. Tämän jälkeen kapseli kiertää Marsia jonkin aikaa ja kun sopiva aikaikkuna paluuseen tulee muutaman viikon kuluttua käynnistetään moottorit uudelleen ja ajetaan kapseli oikealle radalle kohti maata. Paluukapselissa on myös mukana Planetary Societyn LIFE -kapseli jonka sisään on pakattu erityisen kestäviksi tunnettuja bakteereja, arkki-eläimiä ja aitotumaisia (Eucarya). Tällä kokeella tutkitaan onko mahdollisesti kivien sisällä voinut siirtyä elämää Marsista Maahan. Paluukapseli palaa maahan elokuussa vuonna 2014.

Tarkempi selvitys luotaimen reitistä löytyy täältä http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_scenario.html

LIFE -kapselista tarkempaa tietoa löytyy täältä http://planetary.org/about/press/releases/2011/1107_Phobos_LIFE_Ready_to_Launch.html

Venäläisen luotaimen kanssa lähti myös ensimmäinen kiinalainen Mars -luotain Yinghuo-1.

Luotaimen kaaviokuva ja muuta tietoa
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kiinan avaruusjärjestön onnistunut telakointi

Kaksi kiinalaista miehittämätöntä avaruusalusta telakoitui tänään onnistuneesti. Noin 8500 kiloa painava Tiangong 1 -moduli ("Taivaallinen palatsi") lähetettiin maata kiertävälle radalle 29.9.2011 Jiuquanista ja noin 8000 kg:n painoinen Shenzhou 8 -alus laukaistiin maanantaina  31.10.2011 myös samasta paikasta. Telakoituneena Tiangong 1- ja Shenzhou 8 -modulit muodostavat noin 18 metrin mittaisen ja tilavuudeltaan noin 20 m2 asuttavan tilan. Kiinan avaruusjärjestö suunnittelee lähettävänsä ensi vuoden alkupuolella miehitetyn Shenzhou 9 -aluksen joka telakoituu Tiangong 1 -moduliin. Kolmen hengen miehistö tekee sen jälkeen kokeita avaruusasemalla. Avaruusasemaa on tarkoitus jatkokehittää siten että sen paino vuonna 2020 olisi noin 100 tonnia.

Aluksien telakointiosan laippa on samankaltainen kuin Venäläisessä APAS -telakointilaitteistossa. Sitä on käytetty Yhdysvaltojen ja Venäjän Apollo-Soyuz-projektissa ja Amerikkalaisen avaruussukkulan telakoinnissa Venäläisen Mir-avaruusaseman kanssa sekä myös sukkulan vierailuissa ISS-avaruusasemalla. Kiinalaisten mukaan heidän käyttämänsä telakointilaitteisto mahdollistaa kiinalaisen avaruusaseman telakoimisen tarvittaessa myös kansainvälisen avaruusaseman ISS:n kanssa. Kiina halusi alunperin tulla mukaan ISS:n kehittämiseen mutta se ei toteutunut Yhdysvaltojen vastustuksen takia.

Alukset pidetään telakoituneena 12 päivää jonka jälkeen Shenzhou 8 -moduli irtautuu Tiangong 1 -modulista ja telakoituua vielä uudelleen kahdeksi päiväksi. Tämän jälkeen modulit irrotetaan uudelleen ja Shenzhou 8 -moduulin laskeutumisosa laskeutuu takaisin maahan.

http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou8/111031launch/
http://www.spaceflightnow.com/china/shenzhou8/111102dockingsystem/
http://en.wikipedia.org/wiki/Tiangong_1