AMS-02 hiukkasilmaisin

Päivitys 6.5.2011

Uudeksi lähtöpäiväksi on päätetty 16.5.2011


Päivitys 3.5.2011

Lähtö on siirretty tapahtumaan
aikaisintaan 10.5.

Päivitys 2.5.2011

Sukkulan lähtö on siirretty sunnuntaille 8.5.2011.

Perjantaisen lähdön esti vika yhdessä apuvoimanlähteen polttoaineensyöttölinjan lämmitimessä. Vian aiheuttajaksi paikallistettiin kytkinlaite nimeltään Aft Load Control Assembly No. 2 (ALCA-2), jonka sijainti näkyy seuraavan sivun kuvista

NASA:n tiedote 1.5.2011 löytyy täältä.

AMS-02 (Alpha Magnetic Spectrometer) hiukkasilmaisin on tämänhetkisen hiukkasfysiikan huippulaite ja se sijoitetaan ulkoiseksi moduuliksi kansainväliseen avaruusasemaan ISS:ään. Laite viedään ISS:lle seuraavalla sukkulalennolla (STS-134, laukaisu 29.4.2011) ja se on suunniteltu toimimaan niin kauan kuin ISS toimii. Näillä näkymin siis ainakin vuoteen 2020.

Laitteella tutkitaan maailmankaikkeutta ja sen alkuperää etsimällä antimateriaa, pimeää ainetta sekä mittaamalla ennennäkemättömällä tarkkuudella kosmisen säteilyn koostumusta sekä tiheyttä.

Laitetta on rakennettu vuodesta 1999 alkaen vuoteen 2010 asti ja sen rakentamiseen, testaamiseen ja käyttöön osallistuu 56 instituutiota 16 maasta mukaanlukien myös Suomi.

Laite kerää satoja miljoonia kosmisia säteitä jotka ovat matkanneeta avaruudessa satoja miljoonia valovuosia ennenkuin ne vahvistetaan mittalaitteen tehokkaassa magneettikentässä ilmaisimille jotka mittaavat ne. Jokaisen hiukkasen varaus ja muita ominaisuuksia mitataan ja mittausdataa syntyy 7 Gbit/s. Tämä data tiivistetään ja pakataan siten että se saadaan siirrettyä 2 Mbit/s tiedonsiirtokanavan kautta maahan. (Lehdistöpaketissa mainitaan siirtonopeudeksi 6 Mbit/s, s. 29 http://www.nasa.gov/pdf/538352main_sts134_presskit_508.pdf) Datan pakkaus ja suodatus tehdään reilun 600 mikroprosessorin voimin. Voi kuvitella että ohjelmistokehittäjillä ja pakkausalgoritmien suunnittelijoilla on ollut melkoinen haaste saada homma toimimaan puhumattakaan raakadatan käsittelystä maassa.

Laitteen omat sivut josta saa tarkempaa tietoa (Englanniksi) http://www.ams02.org/

Ja NASA:n yhteenveto laitteesta http://www.nasa.gov/mission_pages/station/research/experiments/AMS-02.html

Parolan panssarimuseon varikolla vuonna 2003

Nyt jatkuu CD -laatikon aarteita vuoden 2003 vierailulla Parolan panssarimuseon varikolla.



Tapahtuman järjesti muistaakseni IPMS -Finland http://ipmsfinland.org/ yhdessä Panssarimuseon ja puollustusvoimien kanssa. Kuvassa AT-S telavetäjä kaasuttelee ohitse.

Paikalle oli myös ajettu T-55M viereiseltä puollustusvoimien varikolta.



Lisää kuvia löytyy klikkaamalla jompaa kumpaa ylläolevista kuvista, jolloin pääsee varsinaiseen kuva-albumiin.

Panssariseminaari 2006

Vuoden 2006 panssariseminaarin luennoissa käsiteltiin VK -miehistönkuljetusvaunun prototyypin suunnittelua ja valmistusta sekä siinä ilmenneitä ongelmia. Niistä otettiin opiksi ja Pasi -miehistönkuljetusvaunu olikin sitten jo onnistuneempi projekti.

Kuvan AMV- vaunun kehityshistoria kerrottiin alkaen päätöksestä aloittaa suunnittelemaan miehistönkuljetusvaunu aina protyypin rakentamiseen asti. Kuvassa on 1. prototyyppi joka on luovutettu puollustusvoimille.

AMOS -kranaatinheitinjärjestelmästä kerrottiin mm. millaisille alustoille torni voidaan asentaa. Se voidaan asentaa myös merivoimien laivoihin maa-ajoneuvojen lisäksi. Myös sen etuja perinteisiin kranaatinheittimiin valotettiin joita on mm. liikkuvuus ja suoja.

Luento taistelupanssarivaunujen nykytilasta ja tulevaisuudesta valotti mm. taistelupanssarivaunun tulivoimaa, suojausta ja tulevaisuuden näkymiä aktiivisen omasuojauksen tulemisena.

Tämä AMV rekisterinumeroiltaan Ps 645-200 oli myös vuoden 2005 panssariseminaarin kalustonäyttelyssä. 

Panssariseminaari 2005

Esa Muikku kertoo CV9030 vaunusta.

Sain vihdoinkin kaivettua laatikollisen CD ja DVD levyjä esille ja etsittyä vuoden 2005 panssariseminaarin kuvat. Toivottavasti nautitte näistä.

Mikä Vesta on?

Yleisesti Vestaa kutsutaan asteroidiksi koska se sijaitsee asteroidivyöhykkeellä. Se kuitenkin poikkeaa niin kokonsa kuin rakenteensakin puolesta tyypillisestä asteroidista. Vesta on paljon suurempi kuin muut asteroidit jotka ovat tyypillisesti pieniä alle 100 km halkaisijaltaan olevia kappaleita. Vestan halkaisija 530 km. Vestan sisäinen rakenne poikkeaa myös asteroideista ja on lähempänä varsinaisten kiviplaneettojen rakennetta. Vestassa on planeettojen tapaan ydin, vaippa ja kuori.

Vesta on virallisesti miniplaneetta "minor planet" mutta Dawn -luotaimen tutkijat mieltävät mieluummin Vestan protoplaneetaksi sen tiheyden ja rakenteen vuoksi.

Dawn -luotain on lähestymässä Vestaa ja se siirtyy sen kiertoradalle ensi heinäkuussa. Silloin Vestan etelänapa on täysin valaistu ja luotain pystyy tutkimaan siellä sijaitsevaa suurta kraatteria. Kraatterista voi selvitä tarkemmin Vestan oletettu kerrosrakenne. Vestan sisäistä rakennetta voidaan tutkia tarkemmin luotaimen gravitaatiomittausten perusteella. Luotaimen kiertorata on suunniteltu siten että Vestan vuodenaikojen vaihtelua voidaan tutkia sen vuoden aikana jona luotain on Vestan läheisyydessä.

Luotaimen mittalaitteen kytkettiin päällä 21.3.2011. Luotaimessa on kamera, näkyvän valon ja infrapunavalon spektrometrit joilla tutkitaan pinnan mineraaleja
sekä gammasäde ja neutroni-ilmaisimet joilla tutkitaan myös Vestan koostumusta. Tulevina kuukausina kameraa käytetään aluksi navikointitarkotuksiin lähestymisen aikana ja sitten Vestan pinnan kuvaamiseen kun luotain on saatu asettumaan radalleen.

Mikä Vesta on
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-100

Laitteiden päällekytkemisestä
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-089