Aminohappojen jäämiä meteoriitissa

NASA:n tutkijat ovat löytäneet pieniä määriä aminohappoja meteoriiteista jotka putosivat Nuubian autiomaahan Sudaniin lokakuussa 2008. Ne olivat asteroidin 2008 TC3 jäännöksiä. Tutkijat pohtivat mahdollisuutta että aminohappoja voisi muodostua kaasujen reagtioista meteoriitin jäähtyessä.

http://www.nasa.gov/centers/goddard/news/releases/2010/10-111.html

Voyager 1

Alkaa olla rajalla jossa aurinkotuuli loppuu. Alus ei silti vielä ole tähtienvälisessä avaruudessa vasta kuin noin neljän vuoden kuluttua.

http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/voyager-1-ehti-aurinkotuulen-tyveneen.html

http://www.nasa.gov/mission_pages/voyager/voyager20101213.html

Akatsuki ei päässyt Venusta kiertävälle radalle

Japanin Venus -luotain epäonnistui pääsyssäään Venusta kiertävälle radalle. Seuraava tilaisuus päästä kiertoradalle tulee vasta kuuden vuoden päästä.

http://www.jaxa.jp/press/2010/12/20101208_akatsuki_e.html
http://www.spaceflightnow.com/news/n1012/08akatsuki/

Venus Climate Orbiter "AKATSUKI" (PLANET-C)

Laskenta milloin Akatsuki pääsee Venuksen kiertoradalle. (Suunnilleen kahdelta Suomen aikaa 7.12.2010 aamuyöllä)

http://www.nec.com/global/ad/cosmos/

Käännös Japanista Englantiin aikataulusta:

http://www.planetary.org/blog/article/00002802/

Akatsuki on ensimmäinen Japanin  Venusta tutkimaan lähetetty luotain ja maailman ensimmäinen ilmastosatelliitti joka tutkii muuta planeettaa kuin maata.

NEC on osallistunut Akatsuki  -luotaimen kokonaisjärjestelmän suunnitteluun, valmistamiseen ja testaukseen JAXA:n johdossa.

http://www.nec.com/global/solutions/space/satellite_systems/akatsuki.html

Tuntematon elämänmuoto

Tuntematon elämänmuoto löytyi Kalifornialaisesta Mono -järvestä.

Kun bakteerin kasvatusalustasta poistettiin fosfori ja tilalle laitettiin arseenia, korvautui ainakin osa bakteteerin DNA:n fosforista arseenilla. Koska arseeni on kemialliselta ominaisuuksiltaan fosforin tapainen, se on muille tunnetuille eliöille myrkyllistä.

http://www.avaruus.fi/uutiset/astrobiologia/nasa-loysi-uudenlaista-biokemiaa-kayttavan-bakteerin.html

http://blogs.discovermagazine.com/badastronomy/2010/12/02/nasas-real-news-bacterium-on-earth-that-lives-off-arsenic/

http://www.nasa.gov/topics/universe/features/astrobiology_toxic_chemical.html

http://www.astrobio.net/exclusive/3698/thriving-on-arsenic

Tekniikka ja Talouden artikkeli:
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/tiede/article542064.ece

Espanjalainen sääasema Mars kulkijaan

Espanja on toimittanut sääaseman (Rover Environmental Monitoring Station, REMS) tulevaan NASA:n Mars kulkijaan (Mars Science Laboratory, Curiosity). Sääaseman mittausanturit on sijoitettu kulkijan mastoon. Lämpötilavaihtelut ovat olleet haaste laitteen suunnittelussa. Talviöinä lämpätila voi laskea -130 Celsiusasteeseen ja nousta -50:een asteeseen 12 tuntia myöhemmin. Korkeimmillaan lämpötila kesällä voi olla 10 - 30 Celsiusta plussan puolella.

Laite mittaa tuulennopeutta ja -suuntaa, ilmanpainetta, suhteellista kosteutta ja ilman ja maan lämpötilaa sekä myös ultraviolettisäteilyä. Aikaisemmin Marsissa olleet säänmittauslaitteet eivät ole mitanneet ultraviolettisäteilyä.

Suomen ilmatieteenlaitos on suunnitellut ilmanpaineen mittausanturit.

Sääaseman suunnittelijat suunnittelevat laittavansa päivittäiset säätilatiedoraportit saataville nettiin.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2010-400

Hyppivä avaruusluotain

Leicesterin yliopiston avaruustutkijat ovat kehittäneet mielenkiintoisen konseptin hyppivasta avaruusluotaimesta. Sen toimintaperiaate on että
ydinmateriaalin hajoamiseen perustuva generaattori tuottaa vuorotellen lämpöä ja vuorotellen sähköä. Sähköllä pyöritetään generaattoria joka pumppaa Marsin hiilidioksidia tankkiin ja sitten se lämmitetään ja käytetään rakettimoottorin polttoaineena. Moottorin avulla tehdään hyppy seuraavaan paikkaan. Hyppy voidaan tehdä noin viikon välein jonka aikana luotain tutkii Marsin pinnan koostumusta.

Etuna konseptissa on verrattuna ajoneuvotyyppisiin kulkijoihin huomattavasti suurempi toimintasäde toiminta-aikana. Kuuden vuoden toiminta-aikana puhutaan 500 km luokassa olevasta kuljetusta matkasta, kun kulkijarobotit ovat nykyisin parhaimmillaankin päässeet noin 20 km toimintasäteeseen.

Artikkeli on http://www2.le.ac.uk/offices/press/press-releases/2010/november/university-of-leicester-space-scientists-involved-in-development-of-new-breed-of-space-vehicle-1

Ja artikkeliin liittyvä videohaastattelu löytyy http://rspa.royalsocietypublishing.org/content/early/2010/11/11/rspa.2010.0438/suppl/DC2

Kiina lähetti satelliitin avaruuteen

Kiina lähetti sotilastietoliikennesatelliitin viime keskiviikkona avaruuteen kertoo Space fight now sivusto:

http://spaceflightnow.com/news/n1011/26chinasat/

Satelliitin laukaisu oli 14:sta onnistunut laukaisu tänä vuonna. Ennen vuotta 2010 Kiina on laukaissut enintään 11 rakettia vuodessa.

Suomalaista avaruustekniikkaa

Ursan esitelman "Suomi avaruuden tutkimuksessa" esityskalvot ovat hyvä yhteenveto siitä mitä ja miten Suomi on osallistunut avaruustutkimukseen.
Esitelmän piti Pauli Stigell Ursan aikuisten kerhossa 13.10.2010.

http://www.ursa.fi/ursa/aikkerho/Suomi_avaruudessa.pdf

Uskomaton tarkkuus

Gravitaatioaaltoja mittaava avaruushanke LISA (Laser Interferometer Space Antenna) vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Sen on suunniteltu kykenevän mittaamaan 5 miljoonan kilometrin päässä olevien luotainten etäisyys muutaman pikometrien tarkkuudella. Asiasta kertoo NASA:n tiedote:
http://www.nasa.gov/topics/universe/features/lisa20101123.html

Mittausjärjestely koostuu kolmesta eri luotaimesta jotka ovat kolmion kärjissä jonka sivun pituus on 5 miljoonaa kilometriä.

Artikkelissa kerrotaan että laserien kohina on suurempi kuin itse mitattava suure. Siinä verrataan mittaustarkkuutta että kuunnteltaisiin
höyhenen putoamista keskellä rankkasadetta.

Einstainin teoria ennustaa gravitaatioaaltojen olemassaolon mutta toistaiseksi niitä ei ole kyetty mittaamaan. Ne ovat kuitenkin teoreettisesti pystytty todistamaan, josta työstä Hulse ja Taylor saivat fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1993. He tutkivat kaksoispulsaria PSR 1913+16. http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=31417


Perustietoa hankkeesta on  ESA:n sivulla http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=27

Myös NASA:lla on oma sivusto http://lisa.jpl.nasa.gov/

Hanke on European Space Agencyn ja NASA:n yhteishanke ja tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä että laukaisu tapahtuu vuonna 2020 tai sen jälkeen.

Panssariseminaari Parolassa

Otin muutaman kuvan panssariseminaarin kalustonäyttelystä viime talvena. Siellä oli T-54 panssarivaunu, BUK M1 ohjus- ja tulenjohtovaunu, Pasin alustalle tehty ilmatorjuntaohjusvaunu, ja samalle alustalle asennettu tutka sekä suomalaisittain uusi raketinheitinvaunu. Aiemmin olin nähnyt vain T-54:n.



Tuosta BUK-M1:stä löytyy tarkempaa tietoa mm. täältä

Löysin hyvän yhteenvedon Panssariseminaarin luennoista maanpuollustus.net:n sivuilta.

Munsterin panssarimuseolla kesällä 2009

Pääsin käymään toissakesänä Munsterin panssarimuseolla. Tässä muutama kuva maistiaisiksi. Siellä oli myös aika hienoja radio-ohjattavia "pienoismalleja". Pienoismalleja lainausmerkeissä koska isoin niistä vaatii pakettiauton jotta sitä voi siirtää paikasta toiseen. Loppukevennyksenä myös naamioitu Volvo. Ja myös Munsterin varuskunta-alueen liepeillä olevan tien liikennemerkin varoitus panssarivaunuista.

Parola 2010

Pistäydyin pitkästä aikaa Parolan panssarimuseolla lokakuun loppupuolella. Samana päivänä Tamiyan -henkilöstöä oli kuvaamassa vaunuja. Saas nähdä mitä Suomi-vaunuja sieltä suunnalta tulee muovimalleina.

Phobos-Grunt luotain

Hayabusan jälkeen seuraava näytteenottoluotain on Venäläinen Phobos-Grunt -luotain joka on tarkoitus lähettää kohti Marsin kuuta Phobosta marraskuussa 2011. Luotaimen kanssa lähtetään Kiinan ensimmäinen Marsia kiertämään tarkoitettu luotain Yinghuo-1.

Alunperin Phobos-Grunt -luotain oli tarkoitus lähettää jo viime vuonna mutta lähtöä
jouduttiin lykkäämään seuraavaan laukaisuikkunaan syksyyn 2011. Jos lähtö onnistuu ja lento sujuu muutenkin suunnitelmien mukaan, näyte saadaan maahan vuoden 2014 elokuussa.

Hayabusan näytekapselista löytyi Itokawasta peräisin olevia hiukkasia

Hayabusan näytekapselista on löytynyt Itokawa -asteroidista peräisin olevia todella pieniä hiukkasia. Niitä löytyi noin 1500
kappaletta joista suurin osa on Itokawasta peräisin. Kooltaan ne ovat suurimmaksi osaksi alle 10 mikrometriä joten niiden
käsittely vaatii erikoisosaamista ja -tekniikkaa.

http://www.planetary.org/blog/article/00002775/

Alkuperäinen Japanin avaruusjärjestön lehtisitötiedote http://www.jaxa.jp/press/2010/11/20101116_hayabusa_e.html

Qantasin A380 lentokoneen pakkolasku

Qantasin kone QF32 joutui tekemään pakkolaskun Signaporeen. Moottorissa oli ongelmia ja siitä irtosi osia jotka tippuivat Batamin saarelle lähelle Singaporea.

Tämä osa joka on tippunut Quntasin koneesta

http://www.dailytelegraph.com.au/news/national/qantas-feared-about-to-crash/story-e6freuzr-1225947836727

Näyttäisi olevan koneen moottorin suojakuoresta.

http://www.airliners.net/photo/Qantas/Airbus-A380-842/1472349/L/&sid=9aa306035d8bb6c940fa00c1b2baaadc

Täältä näyttää jo löytyvän onnettomuuskoneen kuva jossa näkyy miten moottori on vaurioitunut.
http://www.watoday.com.au/travel/travel-news/qantas-jet-engine-fails-witnesses-tell-of-hearing-explosion-20101104-17f49.html?from=watoday_sb

ExoMars -kulkija

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ExoMars kulkijan testaus on aloitettu Marsinkaltaisessa maastossa.
Testiajo tehtiin 5,5 m * 10 m hiekkalaatikossa johon oli laitettu kiviä ja eri karkeuksisa
hiekkamateriaalija sekä mäkiä ja muita esteitä. Linkin videossa näkyy hyvin ajoneuvon
erikoislaatuinen pyörärakenne. Lisäksi näkyy miten laite pystyy kääntymään keskipisteensä ympäri kun takimmaiset ja etummaiset pyörät käännetään vastakkaisiin suuntiin.

Video koeajosta.

Laite on tarkoitus lähettää kohti Marsia vuonna 2018.

http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=46048

Tempel 1

Luotain Stardust tutkii toistamiseen Tempel 1 komeettaa vuoden 2011 helmikuussa. Deep Impact luotain tutki sitä
vuonna 2005 ja lähetti siihen myös törmäyttimen.

Törmäyksen arvellaan muodostaneen muutaman sadan metrin halkaisijaltaan olevan kraatterin.
http://deepimpact.umd.edu/mission/wwws.html

Nyt Stardust -NExt -tehtävän tarkoitus on tutkia Tempel 1:stä toistamiseen ja tarkoitus on selvittää komeetan
koostumista jonka jälkeen sitä voidaan verrata Wild 2:n koostumiseen sekä selvittää Deep Impact luotaimen törmäyttimen
aiheuttaman kraatterin koko.
http://www.sdnext.org/mission/sci_objectives.html
http://stardustnext.jpl.nasa.gov/mission/pdfs/SDU_missionbrief.pdf

Startdustin Wild 2-komeetasta keräämästä näytteestä on löydetty aminohappoa nimeltään glysiini.
http://solarsystem.nasa.gov/news/display.cfm?News_ID=32576
Tiedotteesta ilmenee että se osallistuu elävien organismien proteiinin muodostamiseen.

Luotaimia aurinkokunnassa

Viime kesänä ESA:n Rosetta luotain ohitti asteroidin 21 Lutetian ja kuvasi sitä tarkasti. Päämääränä luotaimen laskeutujaosalla on laskeutua komeetan 67P/Churyumov-Gerasimenkon pinnalle vuonna 2014.
http://www.esa.int/esaCP/SEMNTXZOFBG_Finland_0.html
http://www.esa.int/esaMI/Rosetta/SEMYMF374OD_0.html

Kuluvana syksynä Deep Impact luotain kuvaa komeetta Hartlay 2:sta.
http://epoxi.umd.edu/6outreach/daily.shtml

Vuonna 2011 NASA:n Dawn luotain jää muutamaksi kuukaudeksi kiertämään ja tutkimaan Vesta asteroidia jonkä jälkeen luotain suuntaa matkansa kohti
Cerestä jonka luoksi se pääsee vuonna 2015.
http://dawn.jpl.nasa.gov/

Osana Curiosity kulkijan matkan suunnittelua NASA -aloitti neljä viikkoa kestävän Marsin ilmakehän tarkemman tutkimisohjelman
tasan Marsin vuotta aiemmin suunniteltua laskeutumista. Marsin vuosi kestää 687 maan vuorokautta.
http://marsprogram.jpl.nasa.gov/mro/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=1065

Myös Jupiteria ja sen kuita tutkimaan lähetettävää luotainta/luotaimia suunnitellaan parhaillaan. NASA:n Juno luotain on tarkoitus lähtettää kohti Jupiteria elokuussa 2011 ja sen on tarkoitus olla perillä heinäkuussa 2016.

ESA:lla ja NASA:lla  on suunnittelilla luotaimia Jupiterin ja sen kuiden tutkimiseen. JGO (Jupiter Ganymede Orbiter) ja JEO (Jupiter Europa Orbiter).

http://opfm.jpl.nasa.gov/europajupitersystemmissionejsm/

Luotaimet on suunniteltu lähetettäväksi vuonna 2020 ja perillä ne olisivat 2026.

Merkuriusta lähestyy NASA:n Messenger luotain joka on tehnyt jo useamman ohilennon planeetan ohi ja asettuu kiertämään sitä vuonna 2011.
http://messenger.jhuapl.edu/

Japanin avaruusjärjestön ja ESA:n yhteistyössä tehtävä Bebicolombo -luotain lähtee kohti Merkuriusta vuonna 2014 ja pääsee perille vuonna 2020. http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=30


ESA:n Venus Express luotain lähtettiin kohti planeettaa marraskuussa 2005 ja se pääsi perille huhtikuussa 2006.
http://www.esa.int/esaMI/Venus_Express/SEMBD3808BE_0.html

Mielenkiintoinen suhteellisen uusi avaus avaruusrintamalla on myös Kiinalaisen kuuluotaimen laukaisu viime viikolla.
http://lunarscience.arc.nasa.gov/articles/china-launches-lunar-probe-change-2

Kiina lähetti vuonna 2007 ensimmäisen kuuluotaimensa change-1:n kiertämään ja tutkimaan kuuta.
 
Nämä ovat pieni poiminta kaikista luotainhankkeista. Lisää tietoutta löytyy linkkien kautta ja googlella.

Lego Star Wars

Tämän kuvan tekeminen oli yllättävän työlästä. Se tosin oli suurelta osin harjoittelun puutetta. Taustakuva on otettu NASA:n http://www.nasaimages.org sivustolta.

 

Mielenkiintoisia kirjoja

Luin Brian Greenen "Kosmoksen rakenne" -kirjan sekä Esko Valtaojan "Kotona maailmankaikkeudessa" ja olen aloittanut lukemaan
auringosta kertovaa kirjaa "Lähin tähtemme" -kirjaa jonka ovat kirjoittaneet Leon Golub ja Jay M. Pasachoff. Kirjat ovat varsin mielenkiintoisia ja
uusia ajatuksia avaavia.

Varsinkin kosmologiaa käsittelevä kirja haastaa arkikokemuksen kvanttifysiikan ja Einstainen suhteellisuusterian sekä säieteorian kanssa. Kirjassa valotetaan myös Higgsin hiukkasen merkitystä.

Auringosta kertova kirja esittää mielenkiintoisesti auringon spektriä sekä erilaisia auringon ilmiöitä. Kirja käsittelee myös auringon vaikutusta maapallon ilmastoon ja sen muutoksiin.

Kuvia avaruussukkulasta laukaisualustalla

Discovery valmiina viimeiseen lentoonsa,

STS-133:een

EPOXI

Deep Impact luotain on ohittamassa Hartley 2 -komeetan 4 marraskuuta tänä vuonna. Luotaimen tehtävä on nimetty EPOXI:ksi. Äskettäin julkaistussa kuvassa komeetta näkyy vielä vain pienenä kirkkaana pisteena. Tässä NASA:n juttu jossa on myös julkaistu äsken mainitsemani kuva. http://mynasa.nasa.gov/topics/solarsystem/features/epoxy20100908.html

Lomakuvia

From Kesäloma 2010

Odottelemme laivaanpääsyä Naantalin satamassa syntymäpäiväni iltana.

Kauas on pitkä matka

Sanonta tulee väkisin mieleen kun pohtii esimerkiksi Voyager luotainten matkaa. Luotaimet ovat olleet matkallaan n. 33 vuotta ja
NASA:n tiedotteen mukaan niiden etäisyys maasta on ollut vajaa 13 valotuntia tämän vuoden toukokuussa. Tuolla nopeudella
kestaa n. 22000 vuotta että luotain pääsee valovuoden päähän maasta jos laskin oikein.

NASA:n tiedote josta ilmenee tuo 13 valotuntia. Se on sivulla 6.5.2010 päivän tiedotteessa.

New Horizon luotain on matkalla kohti Plutoa ja sen matka kestää vielä vajaat 5 vuotta ennenkuin se ohittaa Pluton. Se on jo ollut matkalla n. 4,5 vuotta ja on ohittanut mm. Jupiterin
jota se kuvasi ja otti myös lisää vauhtia matkalleen planeetan vetovoimasta (gravitaatioista). Luotain lähetettiin matkaan 19.1.2006 Cape Canaveral:stä Kaliforniasta.

NASA:n tiedote laukaisusta.

Nasan sivulta löytyvä tietopaketti luotaimen Jupiterin ohituksesta.

New Horizon luotaimella on omat sivut.

Niiltä löytyy mielenkiintoista asiaa luotaimesta ja viimeisimmät uutiset.

Legon minifiguureja

Legon minifiguurisarjoja on ilmestynyt ainakin kaksi 16 figuurin sarjaa. Figuurit ovat pakattuna pussissa josta ei näe mitä se sisältää. Jokaisen pussin sisällä on lehtinen jossa on kuvattuna sarjan kaikki hahmot.

From Lego

En löytänyt vielä tätä kirjoittaessani Legon sivuilta tietoa tuosta toisesta sarjasta joka on hankittu Tanskan Legolandista 8.7.2010.

Kuvasin saman tien myös kaksi minifiguuria:

From Lego

From Lego

Tämä "Elvis" on aika hauska Oscar pysteineen, joita tulee pussissa kaksi kappaletta.

Lomamatka

Lähdimme 1.7.2010 iltapäivällä Nummelasta kohti Naantalin satamaa. Sieltä menimme laivalla Kapelskäriin. Laivalla saimme muutaman tunnin tirsat ja aamulla sitten
kohti Kolmårdenin eläintarhaa. Illaksi Norrköpingiin hotelliin. Skandic hotellissa oli hyvät ruuat sekä illalla että aamupalalla. Kävimme

Visualization Center C - "tiedekeskuksessa".

Siellä oli näyttäviä visuaalisia esityksia.

Nyt seurasi pisin päivämatka eli menimme suoraan
Norrköpingistä Göteborgiin. Siellä viivyimme pari yötä Hotelli Novotelissa. Täältä menimme Stena linen laivalla Tanskan Frederikshaviin, josta ajoimme Aalborgiin yöksi. Piipahdimme seuraavana päivänä paikallisessa sotamuseossa jossa olisin viihtynyt kauemminkin mutta muulla perheellä oli kiireempi jatkaa matkaa. Ajoimme siis seuraavaan majapaikkaan Billundin lähellä olevaan Vandelissa sijaitsevaan  Bed & breakfost majapaikkaan. Esittely paikasta löytyy täältä http://www.legolandholidays.dk/Hostels-catalogue/around-legoland/vandel/vandel-bed-breakfast/

Täällä olimme viisi yötä tuossa Legolandin kupeessa ja kävimme neljänä päivänä Legolandissa. Viime vuoteen verrattuna keli oli hyvä, mutta
Legolandissa itseäni harmitti ettei siellä ollut viimevuotiseen tapaan Mindstorm centeriä eikä mahdollisuutta rakentaa valmiita sarjoja ja muutenkin
Legoilla rakentelumahdollisuudet olivat huonommat. Suomalaisia vaikutti olevan aika paljon paikalla koskapa melkein jokapuolella kuului suomalaisten puhetta.

Legolandin jälkeen suuntasimme kohti Pohjois-Saksaa. Yövyimme lähellä Klanxbülliä maantien varressa olevassa hotellissa. Hotellin nimi oli Hotel-Klanxbüller-Stuben. Sinä yönä tuli rankasti vettä. Oikeastaan ainut sade koko reissulla jos ei pieniä ripsauksia lasketa. Tuolta ajoimme Laboeen katsomaan hiekkarantaa ja sukellusvenettä. Sukellusveneen nähtyämme lähdimme kohti Dahmea. Siellä yövyimme kaksi yötä ja kävimme pari kertaa rannassa. Sieltä sitten Rostockiin ja Finnlinesen Finnstar laivaan ja kohti kotia. Laivassa yövyimme kaksi yötä. Saavuimme Helsingin Vuosaaren satamaan 17.7.2010 aamulla. Sieltä sitten vielä muutama kilometri kotia. Yhteensä auton matkamittariin kertyi kilometrejä n. 1960 koko reissun ajalta.

 

Hayabusan näytekapseli

Hayabusan näytekapselin avaaminen on aloitettu 24.6.2010 JAXA Sagamiharan kampuksella. Viikon päästä kuulemme onko näytteenotto onnistunut ja mahdollisesti sen miten paljon näytettä on saatu Itokawa -asteroidilta.

Hayabusan paluu

Onnistui suunnitelmien mukaisesti. Näytekapseli irroitettiin Hayabusa luotaimesta 13.6.2010 kello 19.51 (JST) ja kapseli tuli maan ilmakehään 22.51. Lehdistötiedote

Kapselia etsittiin helikopterilla ja se saatiin paikallistettua 22.56 (JST). Kapseli noudettiin laskeutumispaikaltaan 14.6.2010 16.08 (JST) ja se näytti ehjältä.

Kapselin lämpökilpi löytyi 14.6.2010 noin kahdelta iltapäivällä Japanin aikaa.

Hayabusa on ensimmäinen luotain joka on käynyt asteroidin luona ja tuo maahan näytteen asteroidista. Luotain lähetettiin matkaan Kagoshiman avaruuskeskuksesta Japanista toukokuussa 2003. Lisätietoja NASA:n tiedotteesta ja JAXA:n Hayabusa sivulta Sivulla on mm. linkkejä aiempii tapahtumiin yleiskatsaus otsikon alla.

Odottelemme mielenkiinnolla sitä milloin selviää onnistuiko näytteenotto ja jos onnistui mitä tuloksia näytteen analysoinnista saadaan. Tuossa aimmin viitatussa NASA:n artikkelissa kerrotaan että jos näytettä on saatu kapseliin sen perusanalysointiin menee ainakin vuosi.

Japanin avaruusjärjestö

Japanin avaruusjärjestöllä on yllättävän paljon kehitys ja tutkimushankkeita. He ovat lähettäneet aurinkopurjekokeiluluotaimen toukokuussa. Asteroidi -luotain on palaamassa maahan tässä kuussa ja kehitteillä on myös aurinkoenergiaa avaruudesta maahan laserilla tai mikroaalloilla siirtävä voimala. Aiheesta oli Ylen Radiaattori-ohjelmassa juttua. Esitys tuli radiosta 19.5.2010 ja on ladattavissa noin parin kuukauden ajan netistä.

Lisäksi on joukko muita tavanomaisemmilta kuulostavia hankkeita aerodynamiikan, tietoliikenteen sekä rakettimoottorien alueella.

Japanin avaruusjärjestön englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.jaxa.jp/index_e.html

Lyhenne JAXA tulee sanoista Japan Aerospace Exploration Agency.

Japanin avaruusteknologialla on suhteellisen pitkät perinteet. Japani aloitti oman rakettinsa kehittämisen vuonna 1963 ja ensimmäinen laukaisuyritys oli vuonna 1966. Se ja kolme seuraavaa epäonnistuivat mutta vuonna 1970 raketti lähti onnistuneesti ja vei satelliitin radalleen. Lähde luettelo japanin satelliittien laukaisuraketeista.

Mars kulkijan lähetysaikataulu tarkentuu

Seuraavan Mars -operaation aikataulu on tarkentunut. Lennon suunnittelijat ovat laskeneet alusten lentoratoja ja päätyneet siihen että Mars -kulkijan lähettäminen on edullisinta tehdä 25.11.2011 ja 18.12.2011 välillä. Aluksen saapuminen Marsiin tapahtuisi reilu puoli vuotta sen jälkeen aikavälillä 6.8-20.8.2012. Aikataulu on laskettu siten että luotaimen laskeutuminen Marsiin tapahtuu tietoliikenneyhteyksien kannalta optimaalisesti. Tiedonsiirto on kriittistä Marsiin laskeutumisen kannalta jotta laskeutuminen sujuisi suunnitellusti.

Marsia kiertää kaksi luotainta, Mars Odyssey, joka on kiertänyt planeettaa vuodesta 2001 ja Mars Reconnaissance Orbiter joka on ollut Marsin kiertoradalla vuodesta 2006. Näytä luotaimia luonnollisesti käytetään hyödyksi kun Mars -laskeutuja lasketuu planeetan pinnalle.

Uutinen Nasan sivulla.

Kiinan avaruuslentäjät

On menossa mielenkiintoinen kilpajuoksu avaruuteen. Kiinan suunnittelee omaa avaruusasemaa jonka ensimmäinen osa on tarkoitus lähettää avaruuteen vuonna 2011. Lisäksi Kiinalla on suunnitelmia paluusta Kuuhun. Se on jo lähettänyt luotaimia tutkimaan Kuuta.

Äskettäin on valittu 7 uutta taikonauttia Kiinan Shenzhou ohjelmaan. Heistä viisi on miehiä ja kaksi naisia. Miehet ovat hävittäjälentäjiä ja naiset kuljetuskoneen lentäjiä. Myös Yhdysvallat valitsivat aluksi armeijan hävittäjälentäjiä avaruusohjelmaansa.

Uutisia Kiinan taikonauttivalinnoista löytyy täältä

sekä täältä

Vuonna 2003 Yang Liwei kiersi 21 tuntia maapalloa ilmakehän yläpuolella Shenzhou 5 aluksella. Sen jälkeen 5 kiinalaista astronauttia on käynyt avaruudessa vuosina 2003 ja 2008. Vuonna 2008 tehtiin myös Kiinan ensimmäinen avaruuskävely.

Kiina suunnittelee lähettävänsä miehittämättömän Tiangong 1 moduulin vuoden 2011 alkupuoliskolla ja Shenzhou 8 alus on tarkoitus lähettää vuoden toisella puoliskolla. Modulissa on telakointiportti. Sen jälkeen Shenzhou 9 ja Shenzhou 10 on tarkotus lähettää vuonna 2012 ja niiden suunnitellaan telakoituvan Tiangong 1 moduulin kanssa.

Seuraava Mars kulkija

NASA on saanut seuraavaa Mars tutkimuslaitettaan varten kamerat valmistajalta:
http://mars.jpl.nasa.gov/msl/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=990

Toivottavasti ne saadaan onnistuneesti lähetettyä Marsiin. Mars kulkijan nimeksi on annettu Curiosity, johon kamerat on tarkoitettu. NASA:n on lähettämässä sitä kohti Marsia kesällä 2011.

Laitteen laskeutumistutkaa testataan parasta-aikaa Yhdysvalloissa. Se on kiinnitetty helikopteriin testien ajaksi.


http://mars.jpl.nasa.gov/msl/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=991

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, laite saapuu vuonna 2012 Marsiin.

Voyager

Voyager luotaimet ovat melkoisen onnistuneesti pysyneet toiminnassa huolimatta
33 vuoden iästään.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2010-151&rn=news.xml&rst=2583