ESA:n ensimmäinen komeettaohitus 25 vuotta sitten

ESA:n ensimmäinen ns. syvän avaruuden ohjelman luotain Giotto ohitti 25 vuotta sitten Halley -komeetan. Se sai kuvattua komeettaa vaikka lähes tuhoutui
lähestymisvaiheen aikana. Ohitus tapahtui 13. ja 14. maalistuuta välisenä yönä vuonna 1986. Gioton mittaustuloksista varmistui että Halley oli primitiivinen kappale aurinkokunnan synnyn ajoista. Mittaustuloksista selvisi myös että jään seassa oli monimutkaisia yhdisteitä jotka ovat voineet olla kemiallisa rakennuspalikoita maan elämälle.

Halley kiertää sellaisella radalla että se tulee 76 vuoden välein lähelle aurinkoa. Seuraavan kerran se ohittaa maapallon vuonna 2061.

Rosetta luotain on seuraava ESA:n komeettaluotain. Se tutkii Churyumov–Gerasimenko -komeettaa useamman kuukauden ajan ja lähettää laskeutun komeetan pinnalle.

http://www.esa.int/esaSC/SEMMA0YTVKG_index_0.html

Tempel 1 komeetta

Kuvassa on liitetty rinnan Deep Impact luotaimen kesällä vuonna 2005 ottamia kuvia Stardust Next:n 15.2.2011 ottamiin kuviin.

http://www.digitalsky.org.uk/comets/Stardust_Deep-impact.jpg

Yksittäisiä Stardust Nexin kuvaamia kuvia on http://www.jpl.nasa.gov/news/stardust/

Artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden nettisivulla josta linkki Nasan uutiseen ja kuviin.
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/55-vuotta-sitten-tehty-tormaysjalki-erottui-komeetassa.html

Mielenkiintoiseksi tämän tekee mm. se että ensimmäistä kertaa samaa komeettaa on päästy kuvaamaan kahdesti. Kuvausten välillä komeettaa kiersi kerran auringon ympäri. Kuvista voidaan tehdä päätelmiä miten komeetan pinta on muuttunut yhden kierroksen aikana.

Ilmatieteenlaitos on Stardustin CIDA -hiukkasilmaisinlaitteiston ohjelmiston ja sitä tukevan maatukilaitteiston sekä merkittävän osan tulosten analysointiohjelmistosta. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/127368

Tempel 1 komeetta ja Stardust Next -luotain

Luotain ohittaa Tempel 1 -komeetan 14.2.2011. Luotain kuvaa komeettaa, mittaa komeetasta irtoavan aineksen määrää sekä mittaa sen koostumista. Aineksen koostumista mittaava laite on nimeltään CIDA. Sen ohjelmiston on tehnyt Ilmatieteenlaitos ja siellä vastataan myös mittalaitteen datan käsittelystä.

http://stardustnext.jpl.nasa.gov/

Tempel 1

Luotain Stardust tutkii toistamiseen Tempel 1 komeettaa vuoden 2011 helmikuussa. Deep Impact luotain tutki sitä
vuonna 2005 ja lähetti siihen myös törmäyttimen.

Törmäyksen arvellaan muodostaneen muutaman sadan metrin halkaisijaltaan olevan kraatterin.
http://deepimpact.umd.edu/mission/wwws.html

Nyt Stardust -NExt -tehtävän tarkoitus on tutkia Tempel 1:stä toistamiseen ja tarkoitus on selvittää komeetan
koostumista jonka jälkeen sitä voidaan verrata Wild 2:n koostumiseen sekä selvittää Deep Impact luotaimen törmäyttimen
aiheuttaman kraatterin koko.
http://www.sdnext.org/mission/sci_objectives.html
http://stardustnext.jpl.nasa.gov/mission/pdfs/SDU_missionbrief.pdf

Startdustin Wild 2-komeetasta keräämästä näytteestä on löydetty aminohappoa nimeltään glysiini.
http://solarsystem.nasa.gov/news/display.cfm?News_ID=32576
Tiedotteesta ilmenee että se osallistuu elävien organismien proteiinin muodostamiseen.

Luotaimia aurinkokunnassa

Viime kesänä ESA:n Rosetta luotain ohitti asteroidin 21 Lutetian ja kuvasi sitä tarkasti. Päämääränä luotaimen laskeutujaosalla on laskeutua komeetan 67P/Churyumov-Gerasimenkon pinnalle vuonna 2014.
http://www.esa.int/esaCP/SEMNTXZOFBG_Finland_0.html
http://www.esa.int/esaMI/Rosetta/SEMYMF374OD_0.html

Kuluvana syksynä Deep Impact luotain kuvaa komeetta Hartlay 2:sta.
http://epoxi.umd.edu/6outreach/daily.shtml

Vuonna 2011 NASA:n Dawn luotain jää muutamaksi kuukaudeksi kiertämään ja tutkimaan Vesta asteroidia jonkä jälkeen luotain suuntaa matkansa kohti
Cerestä jonka luoksi se pääsee vuonna 2015.
http://dawn.jpl.nasa.gov/

Osana Curiosity kulkijan matkan suunnittelua NASA -aloitti neljä viikkoa kestävän Marsin ilmakehän tarkemman tutkimisohjelman
tasan Marsin vuotta aiemmin suunniteltua laskeutumista. Marsin vuosi kestää 687 maan vuorokautta.
http://marsprogram.jpl.nasa.gov/mro/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=1065

Myös Jupiteria ja sen kuita tutkimaan lähetettävää luotainta/luotaimia suunnitellaan parhaillaan. NASA:n Juno luotain on tarkoitus lähtettää kohti Jupiteria elokuussa 2011 ja sen on tarkoitus olla perillä heinäkuussa 2016.

ESA:lla ja NASA:lla  on suunnittelilla luotaimia Jupiterin ja sen kuiden tutkimiseen. JGO (Jupiter Ganymede Orbiter) ja JEO (Jupiter Europa Orbiter).

http://opfm.jpl.nasa.gov/europajupitersystemmissionejsm/

Luotaimet on suunniteltu lähetettäväksi vuonna 2020 ja perillä ne olisivat 2026.

Merkuriusta lähestyy NASA:n Messenger luotain joka on tehnyt jo useamman ohilennon planeetan ohi ja asettuu kiertämään sitä vuonna 2011.
http://messenger.jhuapl.edu/

Japanin avaruusjärjestön ja ESA:n yhteistyössä tehtävä Bebicolombo -luotain lähtee kohti Merkuriusta vuonna 2014 ja pääsee perille vuonna 2020. http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=30


ESA:n Venus Express luotain lähtettiin kohti planeettaa marraskuussa 2005 ja se pääsi perille huhtikuussa 2006.
http://www.esa.int/esaMI/Venus_Express/SEMBD3808BE_0.html

Mielenkiintoinen suhteellisen uusi avaus avaruusrintamalla on myös Kiinalaisen kuuluotaimen laukaisu viime viikolla.
http://lunarscience.arc.nasa.gov/articles/china-launches-lunar-probe-change-2

Kiina lähetti vuonna 2007 ensimmäisen kuuluotaimensa change-1:n kiertämään ja tutkimaan kuuta.
 
Nämä ovat pieni poiminta kaikista luotainhankkeista. Lisää tietoutta löytyy linkkien kautta ja googlella.

EPOXI

Deep Impact luotain on ohittamassa Hartley 2 -komeetan 4 marraskuuta tänä vuonna. Luotaimen tehtävä on nimetty EPOXI:ksi. Äskettäin julkaistussa kuvassa komeetta näkyy vielä vain pienenä kirkkaana pisteena. Tässä NASA:n juttu jossa on myös julkaistu äsken mainitsemani kuva. http://mynasa.nasa.gov/topics/solarsystem/features/epoxy20100908.html