Panssariseminaari 2006

Vuoden 2006 panssariseminaarin luennoissa käsiteltiin VK -miehistönkuljetusvaunun prototyypin suunnittelua ja valmistusta sekä siinä ilmenneitä ongelmia. Niistä otettiin opiksi ja Pasi -miehistönkuljetusvaunu olikin sitten jo onnistuneempi projekti.

Kuvan AMV- vaunun kehityshistoria kerrottiin alkaen päätöksestä aloittaa suunnittelemaan miehistönkuljetusvaunu aina protyypin rakentamiseen asti. Kuvassa on 1. prototyyppi joka on luovutettu puollustusvoimille.

AMOS -kranaatinheitinjärjestelmästä kerrottiin mm. millaisille alustoille torni voidaan asentaa. Se voidaan asentaa myös merivoimien laivoihin maa-ajoneuvojen lisäksi. Myös sen etuja perinteisiin kranaatinheittimiin valotettiin joita on mm. liikkuvuus ja suoja.

Luento taistelupanssarivaunujen nykytilasta ja tulevaisuudesta valotti mm. taistelupanssarivaunun tulivoimaa, suojausta ja tulevaisuuden näkymiä aktiivisen omasuojauksen tulemisena.

Tämä AMV rekisterinumeroiltaan Ps 645-200 oli myös vuoden 2005 panssariseminaarin kalustonäyttelyssä. 

Panssariseminaari 2005

Esa Muikku kertoo CV9030 vaunusta.

Sain vihdoinkin kaivettua laatikollisen CD ja DVD levyjä esille ja etsittyä vuoden 2005 panssariseminaarin kuvat. Toivottavasti nautitte näistä.

Mikä Vesta on?

Yleisesti Vestaa kutsutaan asteroidiksi koska se sijaitsee asteroidivyöhykkeellä. Se kuitenkin poikkeaa niin kokonsa kuin rakenteensakin puolesta tyypillisestä asteroidista. Vesta on paljon suurempi kuin muut asteroidit jotka ovat tyypillisesti pieniä alle 100 km halkaisijaltaan olevia kappaleita. Vestan halkaisija 530 km. Vestan sisäinen rakenne poikkeaa myös asteroideista ja on lähempänä varsinaisten kiviplaneettojen rakennetta. Vestassa on planeettojen tapaan ydin, vaippa ja kuori.

Vesta on virallisesti miniplaneetta "minor planet" mutta Dawn -luotaimen tutkijat mieltävät mieluummin Vestan protoplaneetaksi sen tiheyden ja rakenteen vuoksi.

Dawn -luotain on lähestymässä Vestaa ja se siirtyy sen kiertoradalle ensi heinäkuussa. Silloin Vestan etelänapa on täysin valaistu ja luotain pystyy tutkimaan siellä sijaitsevaa suurta kraatteria. Kraatterista voi selvitä tarkemmin Vestan oletettu kerrosrakenne. Vestan sisäistä rakennetta voidaan tutkia tarkemmin luotaimen gravitaatiomittausten perusteella. Luotaimen kiertorata on suunniteltu siten että Vestan vuodenaikojen vaihtelua voidaan tutkia sen vuoden aikana jona luotain on Vestan läheisyydessä.

Luotaimen mittalaitteen kytkettiin päällä 21.3.2011. Luotaimessa on kamera, näkyvän valon ja infrapunavalon spektrometrit joilla tutkitaan pinnan mineraaleja
sekä gammasäde ja neutroni-ilmaisimet joilla tutkitaan myös Vestan koostumusta. Tulevina kuukausina kameraa käytetään aluksi navikointitarkotuksiin lähestymisen aikana ja sitten Vestan pinnan kuvaamiseen kun luotain on saatu asettumaan radalleen.

Mikä Vesta on
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-100

Laitteiden päällekytkemisestä
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-089

Stardust -luotaimen viimeinen kiihdytys

Stardust -luontain lähetti viimeisen viestin 24.3.2011 16.33 PDT. Luotain lähetti tiedon kuinka kauan viimeinen rakettimoottorin poltto kesti. Tästä voidaan laskea paljonko luotaimen tankeissa oli Tempel 1 -komeetan ohituksen jälkeen vielä jäljellä polttoainetta. Luotaimiin ei ole onnistuttu kehittämään luotattavaa polttoainemittaria johtuen avaruuden painottomuudesta. Tästä syystä on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa siitä kuinka monta kertaa ja kuinka kauan luotaimen moottoreita käytetään ja näiden tietojen pohjalta voidaan laskea jäljelläoleva polttoainemäärä kulloisellakin hetkellä. Tämä viimeinen moottorin poltto kesti 146 sekuntia. Tämä on arvokas tieto josta voidaan laskea miten tarkasti aiemmat polttoainekulutusmallit ovat pitäneet paikkansa.

Stardust -luotain lähettiin matkaan 7.2.1999 ja se sai suoritettua päätehtävänsä vuonna 2006. Tähän mennessä Stardust oli ohittanut Annefrank -asteroidin, lentänyt puolimatkaan kohti Juperia, kerännyt Wild 2 -komeetan komasta partikkelinäytteitä ja palannut takaisin maapallon luokse ja pudottanut näytekapselin maahan. Tämän jälkeen NASA antoi luotaimelle uuden tehtävän kuvata Tempel 1 -komeettaa ohilennon aikana. Ohitus tapahtui tämän vuoden helmikuussa, jolloin luotain oli kulkenut noin 5,96 miljardia kilometria.

Nyt kun luotaimen radio on pois päältä ja polttoaine lopussa, se ei voi ylläpitää aurinkopaneelien suuntaa kohti aurinkoa, kun luotain kääntyy asentoon jossa aurinkopaneeleihin ei osu valo, luotaimen akut tyhjenevät muutamassa tunnissa.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-095
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-094

Kohti Merkuriusta luento Kirkkonummella

Juhani Huovelinin luento "Tähtäin kohti Merkuriusta" oli varsin mielenkiintoinen. Ensin Juhani esitti perustietoja Merkuriuksesta jonka jälkeen hän siirtyi BebiColompo -hankkeen yleisesittelyn kautta SIXS- röntgensädemittalaitteen yksityiskohtaisempaan esittelyyn. Juhani kertoi mielenkiintoisa yksityiskohtia SIXS ja MIXS -laitteiden yhteistyöstä ja SIXS -laitteesta erityisesti. Laitteet toimivat yhdessä samaan tapaan kuin maanpäälliset alkuaineanalysaattorit sillä erotuksella että röntgenlähte on tässä tapauksessa Aurinko, ei laitteessa itsessään oleva röntgensädelähde.

Merkuriuksen läheisyys Auringosta aiheuttaa erityisiä haasteita laitteiden jäähdytykselle. Euroopan avaruusjärjestöllä on erityinen testikammio jossa voidaan jäljitellä Merkuriusta kiertävän satelliitin kohtaamia olosuhteita. http://gaia.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=48254

SIXS -laitteen mallia testatessa tuolla kammiossa viime syksynä, havaittiin muutostarpeita jäähdytyksen suunnittelussa.

Avaruustason komponenttien hinta on Juhanin mukaan noin satakertainen tavallisiin kaupanhyllytavaraan verrattuna. Mitä hiukan lueskelin erään valmistajan esitteitä ja ESA:n standardeja aiheesta niin komponenttien luotattavuus ja niiden testausvaatimukset ovat kyllä sitä luokkaa että hinta nousee väkisin korkeaksi.

SIXS/MIXS -laitteiden tietokoneen valmistaa Patria ja ohjausohjelmisto tulee olemaan Space System Finlandin käsialaa. SIXS -laitteen sensoriyksikkö on suurelta osin suomalaista tekoa.


Oxford Instruments vastaa SIXS laitteen röntgenilmaisinjärjestelmän ja anturiyksikön tuotekehityksestä, valmistuksesta ja testauksesta. Aboa Space Research Oy (ASRO) vastaa partikkeli-ilmaisimen suunnittelusta ja testauksesta. Ilmatieteenlaitokselta tulee projektipäällikkö, jonka lisäksi he tekevät FPGA -piirin ohjelmointia ja maatukilaitteiston suunnittelua (EGSE design).  Ideal Product Data Oy tekee lämpösuunnittelua. Brittiläinen Rutherford Appleton Laboratory, RAL tekee partikkeliilmaisimeen ASIC -piiriä.

Oxford Instrumentsin sivu SIXS -laitteesta.
http://www.oxinst.com/applications-markets/space/sixs/Pages/bepi-colombo-sixs.aspx

Lisää tietoa Bebicolomposta ESA:n sivulta http://www.rssd.esa.int/index.php?project=BEPICOLOMBO

Kohdasta Payload information löytyy mittalaitteista yhteenvedonomaiset esittelyt.

ESA:n ensimmäinen komeettaohitus 25 vuotta sitten

ESA:n ensimmäinen ns. syvän avaruuden ohjelman luotain Giotto ohitti 25 vuotta sitten Halley -komeetan. Se sai kuvattua komeettaa vaikka lähes tuhoutui
lähestymisvaiheen aikana. Ohitus tapahtui 13. ja 14. maalistuuta välisenä yönä vuonna 1986. Gioton mittaustuloksista varmistui että Halley oli primitiivinen kappale aurinkokunnan synnyn ajoista. Mittaustuloksista selvisi myös että jään seassa oli monimutkaisia yhdisteitä jotka ovat voineet olla kemiallisa rakennuspalikoita maan elämälle.

Halley kiertää sellaisella radalla että se tulee 76 vuoden välein lähelle aurinkoa. Seuraavan kerran se ohittaa maapallon vuonna 2061.

Rosetta luotain on seuraava ESA:n komeettaluotain. Se tutkii Churyumov–Gerasimenko -komeettaa useamman kuukauden ajan ja lähettää laskeutun komeetan pinnalle.

http://www.esa.int/esaSC/SEMMA0YTVKG_index_0.html

Juno

Nasan Jupiter -luotain Juno on testeissä joissa testataan luotaimen ominaisuuksia tulevissa äärimmäisissä tyhjiö ja kylmyysoloissa. Testit tekee Lockheed
Martin Space Systems lähellä Denveriä. Luotain siirretään huhtikuun alussa Kennedyn avaruuskeskukseen jossa luotain viimeistellään laukaisuvalmiiksi sekä laukaistaan kohti Jupiteria tämän vuoden elokuussa. Luotain matkaa viisi vuotta kohti Jupiteria ja pääsee perille heinäkuussa 2016. Luotaimen on
tarkoitus kiertää seuraavan vuoden aikana planeetta 32 kertaa.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-068
http://www.nasa.gov/mission_pages/juno/main/index.html