Stardust -luotaimen viimeinen kiihdytys

Stardust -luontain lähetti viimeisen viestin 24.3.2011 16.33 PDT. Luotain lähetti tiedon kuinka kauan viimeinen rakettimoottorin poltto kesti. Tästä voidaan laskea paljonko luotaimen tankeissa oli Tempel 1 -komeetan ohituksen jälkeen vielä jäljellä polttoainetta. Luotaimiin ei ole onnistuttu kehittämään luotattavaa polttoainemittaria johtuen avaruuden painottomuudesta. Tästä syystä on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa siitä kuinka monta kertaa ja kuinka kauan luotaimen moottoreita käytetään ja näiden tietojen pohjalta voidaan laskea jäljelläoleva polttoainemäärä kulloisellakin hetkellä. Tämä viimeinen moottorin poltto kesti 146 sekuntia. Tämä on arvokas tieto josta voidaan laskea miten tarkasti aiemmat polttoainekulutusmallit ovat pitäneet paikkansa.

Stardust -luotain lähettiin matkaan 7.2.1999 ja se sai suoritettua päätehtävänsä vuonna 2006. Tähän mennessä Stardust oli ohittanut Annefrank -asteroidin, lentänyt puolimatkaan kohti Juperia, kerännyt Wild 2 -komeetan komasta partikkelinäytteitä ja palannut takaisin maapallon luokse ja pudottanut näytekapselin maahan. Tämän jälkeen NASA antoi luotaimelle uuden tehtävän kuvata Tempel 1 -komeettaa ohilennon aikana. Ohitus tapahtui tämän vuoden helmikuussa, jolloin luotain oli kulkenut noin 5,96 miljardia kilometria.

Nyt kun luotaimen radio on pois päältä ja polttoaine lopussa, se ei voi ylläpitää aurinkopaneelien suuntaa kohti aurinkoa, kun luotain kääntyy asentoon jossa aurinkopaneeleihin ei osu valo, luotaimen akut tyhjenevät muutamassa tunnissa.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-095
http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-094

Kohti Merkuriusta luento Kirkkonummella

Juhani Huovelinin luento "Tähtäin kohti Merkuriusta" oli varsin mielenkiintoinen. Ensin Juhani esitti perustietoja Merkuriuksesta jonka jälkeen hän siirtyi BebiColompo -hankkeen yleisesittelyn kautta SIXS- röntgensädemittalaitteen yksityiskohtaisempaan esittelyyn. Juhani kertoi mielenkiintoisa yksityiskohtia SIXS ja MIXS -laitteiden yhteistyöstä ja SIXS -laitteesta erityisesti. Laitteet toimivat yhdessä samaan tapaan kuin maanpäälliset alkuaineanalysaattorit sillä erotuksella että röntgenlähte on tässä tapauksessa Aurinko, ei laitteessa itsessään oleva röntgensädelähde.

Merkuriuksen läheisyys Auringosta aiheuttaa erityisiä haasteita laitteiden jäähdytykselle. Euroopan avaruusjärjestöllä on erityinen testikammio jossa voidaan jäljitellä Merkuriusta kiertävän satelliitin kohtaamia olosuhteita. http://gaia.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=48254

SIXS -laitteen mallia testatessa tuolla kammiossa viime syksynä, havaittiin muutostarpeita jäähdytyksen suunnittelussa.

Avaruustason komponenttien hinta on Juhanin mukaan noin satakertainen tavallisiin kaupanhyllytavaraan verrattuna. Mitä hiukan lueskelin erään valmistajan esitteitä ja ESA:n standardeja aiheesta niin komponenttien luotattavuus ja niiden testausvaatimukset ovat kyllä sitä luokkaa että hinta nousee väkisin korkeaksi.

SIXS/MIXS -laitteiden tietokoneen valmistaa Patria ja ohjausohjelmisto tulee olemaan Space System Finlandin käsialaa. SIXS -laitteen sensoriyksikkö on suurelta osin suomalaista tekoa.


Oxford Instruments vastaa SIXS laitteen röntgenilmaisinjärjestelmän ja anturiyksikön tuotekehityksestä, valmistuksesta ja testauksesta. Aboa Space Research Oy (ASRO) vastaa partikkeli-ilmaisimen suunnittelusta ja testauksesta. Ilmatieteenlaitokselta tulee projektipäällikkö, jonka lisäksi he tekevät FPGA -piirin ohjelmointia ja maatukilaitteiston suunnittelua (EGSE design).  Ideal Product Data Oy tekee lämpösuunnittelua. Brittiläinen Rutherford Appleton Laboratory, RAL tekee partikkeliilmaisimeen ASIC -piiriä.

Oxford Instrumentsin sivu SIXS -laitteesta.
http://www.oxinst.com/applications-markets/space/sixs/Pages/bepi-colombo-sixs.aspx

Lisää tietoa Bebicolomposta ESA:n sivulta http://www.rssd.esa.int/index.php?project=BEPICOLOMBO

Kohdasta Payload information löytyy mittalaitteista yhteenvedonomaiset esittelyt.

ESA:n ensimmäinen komeettaohitus 25 vuotta sitten

ESA:n ensimmäinen ns. syvän avaruuden ohjelman luotain Giotto ohitti 25 vuotta sitten Halley -komeetan. Se sai kuvattua komeettaa vaikka lähes tuhoutui
lähestymisvaiheen aikana. Ohitus tapahtui 13. ja 14. maalistuuta välisenä yönä vuonna 1986. Gioton mittaustuloksista varmistui että Halley oli primitiivinen kappale aurinkokunnan synnyn ajoista. Mittaustuloksista selvisi myös että jään seassa oli monimutkaisia yhdisteitä jotka ovat voineet olla kemiallisa rakennuspalikoita maan elämälle.

Halley kiertää sellaisella radalla että se tulee 76 vuoden välein lähelle aurinkoa. Seuraavan kerran se ohittaa maapallon vuonna 2061.

Rosetta luotain on seuraava ESA:n komeettaluotain. Se tutkii Churyumov–Gerasimenko -komeettaa useamman kuukauden ajan ja lähettää laskeutun komeetan pinnalle.

http://www.esa.int/esaSC/SEMMA0YTVKG_index_0.html

Juno

Nasan Jupiter -luotain Juno on testeissä joissa testataan luotaimen ominaisuuksia tulevissa äärimmäisissä tyhjiö ja kylmyysoloissa. Testit tekee Lockheed
Martin Space Systems lähellä Denveriä. Luotain siirretään huhtikuun alussa Kennedyn avaruuskeskukseen jossa luotain viimeistellään laukaisuvalmiiksi sekä laukaistaan kohti Jupiteria tämän vuoden elokuussa. Luotain matkaa viisi vuotta kohti Jupiteria ja pääsee perille heinäkuussa 2016. Luotaimen on
tarkoitus kiertää seuraavan vuoden aikana planeetta 32 kertaa.

http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2011-068
http://www.nasa.gov/mission_pages/juno/main/index.html

Kirkkonummen komeetta

Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa seuraavana on mielenkiintoinen esitys Merkuriuksesta Juhani Huovelinin kertomana (15.3.2011) http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/ajankohtaista.html.
Hän työskentelee Helsingin yliopiston fysiikanlaitoksella.

Juhani on BepiColompo -hankkeessa SIXS (Solar Intensity X-ray and particle Spectrometer) laitteen päätutkija (PI = Prinsipal Investigator). BepiColompo on luotain joka koostuu kahdesta osasta. Euroopan avaruusjärjestön Mercury Planetary Orbiter (MPO) osasta sekä Japanin avaruusjärjestön (JAXA) Mercury Magnetospheric Orbiter (MMO) osasta. MPO:n päätehtävä on tutkia itse planeettaa ja MMO:n tehtävänä on tutkia planeetan magneettikenttää.

Myös toisen laitteen MIXS röntgensädespektrometrin kehittämisessä on suomalaisvoimia mukana. Karri Muinonen Helsingin yliopiston tähtitieteenlaitokselta on laitteen co-PI eli kääntyisikö se avustava päätutkija? MIXS -laitteella pyritään saamaan Merkuriuksen pinnan koostumus selville n. 100 km resoluutiolla. Laite toimii läheisessä yhteistyössä SIXS-laitteen kanssa, joka mittaa auringosta tulevaa röngten- ja hiukkasvuota. Tämä taas aiheuttaa Merkuriuksen pinnassa röntgenfluoresenssia. Sitä mittaamalla voidaan alkuainekoostumista selvittää.

Tempel 1 komeetta

Kuvassa on liitetty rinnan Deep Impact luotaimen kesällä vuonna 2005 ottamia kuvia Stardust Next:n 15.2.2011 ottamiin kuviin.

http://www.digitalsky.org.uk/comets/Stardust_Deep-impact.jpg

Yksittäisiä Stardust Nexin kuvaamia kuvia on http://www.jpl.nasa.gov/news/stardust/

Artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden nettisivulla josta linkki Nasan uutiseen ja kuviin.
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/55-vuotta-sitten-tehty-tormaysjalki-erottui-komeetassa.html

Mielenkiintoiseksi tämän tekee mm. se että ensimmäistä kertaa samaa komeettaa on päästy kuvaamaan kahdesti. Kuvausten välillä komeettaa kiersi kerran auringon ympäri. Kuvista voidaan tehdä päätelmiä miten komeetan pinta on muuttunut yhden kierroksen aikana.

Ilmatieteenlaitos on Stardustin CIDA -hiukkasilmaisinlaitteiston ohjelmiston ja sitä tukevan maatukilaitteiston sekä merkittävän osan tulosten analysointiohjelmistosta. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/127368

Panssariseminaari 5.2.2011

Jo perinteeksi muodostunut panssarikillan järjestämä panssariseminaari oli Parolassa nyt seitsemättä kertaa. Ohessa kuvia seminaarin kalustonäyttelystä.



Itse seminaarista löytyy hyvä yhteenveto Toijalan seudun reselviläisten sivulta.