Jään metsästäjät - New Horizon luotaimelle uusia tutkimuskohteita

Osoitteesta http://www.icehunters.org löytyy mielenkiintoinen projekti jossa kartoitetaan Kuiperin vyöhykkeen kappaleita. New Horizon -luotain on matkalla kohti Plutoa joka on tuon vyöhykkeen isoimpia havaittuja kohteita. Tämän em. projektin tarkoituksena on löytää luotaimelle yksi tai kaksi kohtetta joiden ohitse voisi kulkea Pluton ohituksen jälkeen n. vuosina 2016-2020 aikana.

Kuvat jotka projektissa analysoidaan on otettu maanpäällisillä teleskoopeilla. Alalysoitavat kuvat on koostettu useasta kuvasta pinoamalla ne päällekkäin ja tekemällä niille vähennyslasku. Ideaalitapauksessa kuvaan jää vain liikkuvat kohteet. Käytönnässä kuvissa on paljon tähtien jälkiä yms. Lisätietoa tästä löytyy sivuston tutoriaalista http://www.icehunters.org/tutorial

Curiosity:n mastokamerat

Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijan mastossa on kaksi mastokameraa (MastCam). Toinen niistä on polttoväliltään 34 mm ja toinen 100 millimetriä. Yhdistämällä näiden kahden kameran kuvat saadaan näkymästä 3D-kuvaa tuon teleobjektiivin kuvaamalta alueelta. Kamerat kykenevät myös kuvaamaan HD -videota 8 kuvaa sekunnissa.

Aiemmat Marsissa käytetyt kamerat ottivat kuvasarjoja erilaisilla suotimilla joista sitten koostettiin värikuvia vasta maassa. Uusi kamera tuottaa värikuvat suoraan kuten tavalliset kamerat.

Curiosityn katolla on kameran värikalibrointiin sopiva alue "harmaakortti" pidetään puhtaana Marsissa runsaana esiintyvästä magneettisesta pölystä magneetin avulla. Marsin luonnollinen valo on punertavampi kuin maassa johtuen Marsin kaasukehässä leijuvasta pölystä. Kameroilla voidaan ottaa näitä luonnollisen värisiä kuvia tai värikalibroituja.

Kamerassa on mahdollisuus erilaisten suotimien käyttöön jotka käännetään CCD-kennon ja objektiivin väliin. Näiden avulla voidaan tutkia kapeaa aallonpituuskaistaa joko näkyvän valon tai infrapunan aallonpituuksilla.

Kameroiden suotimien hyödynnetään ottamalla ensinnormaaleja värikuvia maastosta MastCam 34:llä ja kun niistä nähdään jotain kiinnostavaa, tutkitaan sitä näillä kapeakaistaisilla suotimilla tarkemmin sekä MastCam 34:llä että MastCam 100:lla.

Kamerat ottavat kahden megapikselin kuvia joista tehdään myös pikkukuvat joista tutkijat voivat valita tärkeysjärjestyksen missä järjestyksessä kuvat ja muu tieteellinen data lähetetään maahan.

Malin Space Science Systems on suunnitellut ja valmistanut kamerat ja se myös operoi niitä. Yrityksen on perustanut Michael Malin joka on ollut mukana 70-luvulla Viking ohjelmassa.

Hän perusti sen vuonna 1990 ja se on toimittanut useita kameroita eri luotaimiin, suurin osa kameroista on Marsia tutkivissa laitteissa. Tarkempi luettelo yrityksen toimittamista kameroista löytyy täältä http://www.msss.com/about-us/

Tämän jutun otsikkokuvassa http://mars.jpl.nasa.gov/msl/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=1130

MastCam 34:llä otetuista kuvista on tehty mosaiikkikuva jossa näkyy Curiosityn kansirakenteet. Kuvat on otettu laitteen ollessa testikammiossa jossa jäljitellään Marsin pinnan lämpötila ja paineolosuhteita.

Bakteerikoe avaruudessa

Planetary Society -järjestön LIFE (Living Interplanetary Flight Experiment) koe lähestyy ensimmäistä vaihettaan.

Tässä vaiheessa lähetetään kapseli johon on pakattu karhukaisia ja bakteereja http://planetary.org/life/microbes.html avaruussukkula Endeavourin matkassa, lennolla numero STS-134.

Lennon jälkeen tutkitaan miten tyhjiö, mikropainovoima ja lämpötila ovat vaikuttaneet organismeihin ja kuinka ne ovat selviytyneet ääriolosuhteista.

LIFE kokeen toinen vaihe alkaa syksyllä kun Venäläis-Ranskalainen Phobos Grunt -luotain lähtee kohti Marsin Phobos kuuta. Toinen LIFE -kapseli lähtee mukaan noin kolmen vuoden pituiselle matkalle. Luotain on suunniteltu laskeutumaan Phobos -kuun pinnalle. Siellä se ottaa mineraalinäytteitä kuun pinnasta ja tutkii niitä monipuolisilla mittalaitteillaan. Luotain lähettää maaperänäytteen paluukapselissa takaisin maahan, johon on pakattuna myös LIFE -kapseli. Tämän kokeen tarkoituksena on selvittää onko elämän siirtyminen mahdollista planeetalta toiselle kivien sisällä.

Ranskalaiset tekevät analysointilaitteistoon kaasukromatografin. Ranskalaisten tekemä samankaltainen laite on myös Yhdysvaltalaisen Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijassa joka lähetetään myös ensi syksynä kohti Marsia.

LIFE projektin sivut
http://www.planetary.org/programs/projects/life/

Phobos Grunt -luotaimesta löytyy lisätietoa
http://smsc.cnes.fr/PHOBOS/ sekä
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html

Luotaimen rakenne näkyy hyvin tällä sivulla
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_design.html

Parola 2003 osa 2

Tässä muutama poiminta toiselta CD:ltä IPMS exursiolta Parolaan.

BTR-50



Sturmi



Panzer 4 Ausf. J



BT-42



Tästä vaunusta on tulossa mielenkiinoinen Esa Muikun ja Jukka Purhosen pitämä esitelmä 20.5.2011. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa www.pienoismallit.net sivustolla. Suora linkki keskusteluun

AMS-02 hiukkasilmaisin

Päivitys 6.5.2011

Uudeksi lähtöpäiväksi on päätetty 16.5.2011


Päivitys 3.5.2011

Lähtö on siirretty tapahtumaan
aikaisintaan 10.5.

Päivitys 2.5.2011

Sukkulan lähtö on siirretty sunnuntaille 8.5.2011.

Perjantaisen lähdön esti vika yhdessä apuvoimanlähteen polttoaineensyöttölinjan lämmitimessä. Vian aiheuttajaksi paikallistettiin kytkinlaite nimeltään Aft Load Control Assembly No. 2 (ALCA-2), jonka sijainti näkyy seuraavan sivun kuvista

NASA:n tiedote 1.5.2011 löytyy täältä.

AMS-02 (Alpha Magnetic Spectrometer) hiukkasilmaisin on tämänhetkisen hiukkasfysiikan huippulaite ja se sijoitetaan ulkoiseksi moduuliksi kansainväliseen avaruusasemaan ISS:ään. Laite viedään ISS:lle seuraavalla sukkulalennolla (STS-134, laukaisu 29.4.2011) ja se on suunniteltu toimimaan niin kauan kuin ISS toimii. Näillä näkymin siis ainakin vuoteen 2020.

Laitteella tutkitaan maailmankaikkeutta ja sen alkuperää etsimällä antimateriaa, pimeää ainetta sekä mittaamalla ennennäkemättömällä tarkkuudella kosmisen säteilyn koostumusta sekä tiheyttä.

Laitetta on rakennettu vuodesta 1999 alkaen vuoteen 2010 asti ja sen rakentamiseen, testaamiseen ja käyttöön osallistuu 56 instituutiota 16 maasta mukaanlukien myös Suomi.

Laite kerää satoja miljoonia kosmisia säteitä jotka ovat matkanneeta avaruudessa satoja miljoonia valovuosia ennenkuin ne vahvistetaan mittalaitteen tehokkaassa magneettikentässä ilmaisimille jotka mittaavat ne. Jokaisen hiukkasen varaus ja muita ominaisuuksia mitataan ja mittausdataa syntyy 7 Gbit/s. Tämä data tiivistetään ja pakataan siten että se saadaan siirrettyä 2 Mbit/s tiedonsiirtokanavan kautta maahan. (Lehdistöpaketissa mainitaan siirtonopeudeksi 6 Mbit/s, s. 29 http://www.nasa.gov/pdf/538352main_sts134_presskit_508.pdf) Datan pakkaus ja suodatus tehdään reilun 600 mikroprosessorin voimin. Voi kuvitella että ohjelmistokehittäjillä ja pakkausalgoritmien suunnittelijoilla on ollut melkoinen haaste saada homma toimimaan puhumattakaan raakadatan käsittelystä maassa.

Laitteen omat sivut josta saa tarkempaa tietoa (Englanniksi) http://www.ams02.org/

Ja NASA:n yhteenveto laitteesta http://www.nasa.gov/mission_pages/station/research/experiments/AMS-02.html

Parolan panssarimuseon varikolla vuonna 2003

Nyt jatkuu CD -laatikon aarteita vuoden 2003 vierailulla Parolan panssarimuseon varikolla.



Tapahtuman järjesti muistaakseni IPMS -Finland http://ipmsfinland.org/ yhdessä Panssarimuseon ja puollustusvoimien kanssa. Kuvassa AT-S telavetäjä kaasuttelee ohitse.

Paikalle oli myös ajettu T-55M viereiseltä puollustusvoimien varikolta.



Lisää kuvia löytyy klikkaamalla jompaa kumpaa ylläolevista kuvista, jolloin pääsee varsinaiseen kuva-albumiin.

Panssariseminaari 2006

Vuoden 2006 panssariseminaarin luennoissa käsiteltiin VK -miehistönkuljetusvaunun prototyypin suunnittelua ja valmistusta sekä siinä ilmenneitä ongelmia. Niistä otettiin opiksi ja Pasi -miehistönkuljetusvaunu olikin sitten jo onnistuneempi projekti.

Kuvan AMV- vaunun kehityshistoria kerrottiin alkaen päätöksestä aloittaa suunnittelemaan miehistönkuljetusvaunu aina protyypin rakentamiseen asti. Kuvassa on 1. prototyyppi joka on luovutettu puollustusvoimille.

AMOS -kranaatinheitinjärjestelmästä kerrottiin mm. millaisille alustoille torni voidaan asentaa. Se voidaan asentaa myös merivoimien laivoihin maa-ajoneuvojen lisäksi. Myös sen etuja perinteisiin kranaatinheittimiin valotettiin joita on mm. liikkuvuus ja suoja.

Luento taistelupanssarivaunujen nykytilasta ja tulevaisuudesta valotti mm. taistelupanssarivaunun tulivoimaa, suojausta ja tulevaisuuden näkymiä aktiivisen omasuojauksen tulemisena.

Tämä AMV rekisterinumeroiltaan Ps 645-200 oli myös vuoden 2005 panssariseminaarin kalustonäyttelyssä.