Hyppivä avaruusluotain

Leicesterin yliopiston avaruustutkijat ovat kehittäneet mielenkiintoisen konseptin hyppivasta avaruusluotaimesta. Sen toimintaperiaate on että
ydinmateriaalin hajoamiseen perustuva generaattori tuottaa vuorotellen lämpöä ja vuorotellen sähköä. Sähköllä pyöritetään generaattoria joka pumppaa Marsin hiilidioksidia tankkiin ja sitten se lämmitetään ja käytetään rakettimoottorin polttoaineena. Moottorin avulla tehdään hyppy seuraavaan paikkaan. Hyppy voidaan tehdä noin viikon välein jonka aikana luotain tutkii Marsin pinnan koostumusta.

Etuna konseptissa on verrattuna ajoneuvotyyppisiin kulkijoihin huomattavasti suurempi toimintasäde toiminta-aikana. Kuuden vuoden toiminta-aikana puhutaan 500 km luokassa olevasta kuljetusta matkasta, kun kulkijarobotit ovat nykyisin parhaimmillaankin päässeet noin 20 km toimintasäteeseen.

Artikkeli on http://www2.le.ac.uk/offices/press/press-releases/2010/november/university-of-leicester-space-scientists-involved-in-development-of-new-breed-of-space-vehicle-1

Ja artikkeliin liittyvä videohaastattelu löytyy http://rspa.royalsocietypublishing.org/content/early/2010/11/11/rspa.2010.0438/suppl/DC2

Kiina lähetti satelliitin avaruuteen

Kiina lähetti sotilastietoliikennesatelliitin viime keskiviikkona avaruuteen kertoo Space fight now sivusto:

http://spaceflightnow.com/news/n1011/26chinasat/

Satelliitin laukaisu oli 14:sta onnistunut laukaisu tänä vuonna. Ennen vuotta 2010 Kiina on laukaissut enintään 11 rakettia vuodessa.

Suomalaista avaruustekniikkaa

Ursan esitelman "Suomi avaruuden tutkimuksessa" esityskalvot ovat hyvä yhteenveto siitä mitä ja miten Suomi on osallistunut avaruustutkimukseen.
Esitelmän piti Pauli Stigell Ursan aikuisten kerhossa 13.10.2010.

http://www.ursa.fi/ursa/aikkerho/Suomi_avaruudessa.pdf

Uskomaton tarkkuus

Gravitaatioaaltoja mittaava avaruushanke LISA (Laser Interferometer Space Antenna) vaatii äärimmäistä tarkkuutta. Sen on suunniteltu kykenevän mittaamaan 5 miljoonan kilometrin päässä olevien luotainten etäisyys muutaman pikometrien tarkkuudella. Asiasta kertoo NASA:n tiedote:
http://www.nasa.gov/topics/universe/features/lisa20101123.html

Mittausjärjestely koostuu kolmesta eri luotaimesta jotka ovat kolmion kärjissä jonka sivun pituus on 5 miljoonaa kilometriä.

Artikkelissa kerrotaan että laserien kohina on suurempi kuin itse mitattava suure. Siinä verrataan mittaustarkkuutta että kuunnteltaisiin
höyhenen putoamista keskellä rankkasadetta.

Einstainin teoria ennustaa gravitaatioaaltojen olemassaolon mutta toistaiseksi niitä ei ole kyetty mittaamaan. Ne ovat kuitenkin teoreettisesti pystytty todistamaan, josta työstä Hulse ja Taylor saivat fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1993. He tutkivat kaksoispulsaria PSR 1913+16. http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=31417


Perustietoa hankkeesta on  ESA:n sivulla http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=27

Myös NASA:lla on oma sivusto http://lisa.jpl.nasa.gov/

Hanke on European Space Agencyn ja NASA:n yhteishanke ja tällä hetkellä aikataulu näyttää siltä että laukaisu tapahtuu vuonna 2020 tai sen jälkeen.

Panssariseminaari Parolassa

Otin muutaman kuvan panssariseminaarin kalustonäyttelystä viime talvena. Siellä oli T-54 panssarivaunu, BUK M1 ohjus- ja tulenjohtovaunu, Pasin alustalle tehty ilmatorjuntaohjusvaunu, ja samalle alustalle asennettu tutka sekä suomalaisittain uusi raketinheitinvaunu. Aiemmin olin nähnyt vain T-54:n.



Tuosta BUK-M1:stä löytyy tarkempaa tietoa mm. täältä

Löysin hyvän yhteenvedon Panssariseminaarin luennoista maanpuollustus.net:n sivuilta.

Munsterin panssarimuseolla kesällä 2009

Pääsin käymään toissakesänä Munsterin panssarimuseolla. Tässä muutama kuva maistiaisiksi. Siellä oli myös aika hienoja radio-ohjattavia "pienoismalleja". Pienoismalleja lainausmerkeissä koska isoin niistä vaatii pakettiauton jotta sitä voi siirtää paikasta toiseen. Loppukevennyksenä myös naamioitu Volvo. Ja myös Munsterin varuskunta-alueen liepeillä olevan tien liikennemerkin varoitus panssarivaunuista.

Parola 2010

Pistäydyin pitkästä aikaa Parolan panssarimuseolla lokakuun loppupuolella. Samana päivänä Tamiyan -henkilöstöä oli kuvaamassa vaunuja. Saas nähdä mitä Suomi-vaunuja sieltä suunnalta tulee muovimalleina.