Dawn -luotaimen lähestymisvaihe matkalla kohti Vestaa alkoi 1.5.2011. Nyt 2,5 kuukautta myöhemmin luotain pääsi onnistuneesti 4 Vesta -asteroidin kiertoradalle. Dawn -luotain ei käyttänyt perinteistä jarrurakettijarrutusta vaan lähestyi rauhallisesti Vestaa ja kun luotain oli tarpeeksi lähellä niin Vestan gravitaatio "sieppasi" luotaimen kiertoradalleen. Luotaimen on tarkoitus kartoittaa Vestaa noin vuoden ajan. Vuoden 2012 heinäkuussa luotain jatkaa matkaansa kohti pääasteroidivyöhykkeen suurinta kappaletta 1 Cerestä. Perille se pääsee Cereksen kiertoradalle helmikuussa 2015. Heinäkuussa saman vuonna ensisijainen tehtävä päättyy jollei sitä jatketa. Tehtävän aikataulu Dawn -luotaimen sivustolla.
Radioisotooppimittaukset Vestasta peräisin olevistä meteoriiteista vihjaavat että Vesta olisi muodostunut 5-15 miljoonassa vuodessa kun taas Marsin muodostuminen on kestänyt lähes 30 miljoonaa vuotta ja maan puolestaan noin 50 miljoonaa vuotta. Vestan muodostumisen arvellaan pysähtyneen Jupiterin gravitaatiovoimien vuoksi. Tästä syystä Vesta ja Ceres ovat mielenkiintoisia kappaleita tutkittaessa aurinkokunnan alkuajan olosuhteita. http://dawn.jpl.nasa.gov/science/why.asp
Toistaiseksi tarkin julkaistu kuva ennen kiertoradalle saapumista on Dawn -luotaimen 9.7.2011 ottama kuva Vestasta
Ensimmäiset kuvat Vestan kiertoradalta käsin on julkaistu tänään.
maanantai 18. heinäkuuta 2011
perjantai 8. heinäkuuta 2011
Pienoismalleja
Sain pitkästä aikaa mahdollisuuden rakentaa pienoismalleja. Kun avasin mallilaatikoita tunnelma oli vähintäänkin yhtä miellyttävä kuin lapsuudessa jouluna lahjapaketteja avatessa. Ellei jopa enemmänkin. Rakensin Tamiyan 1/48 skaalan malleista KV-1:stä
ja sen mukana tullutta Gaz-67B jeeppiä.
Toinen rakentelukohde oli Cromwell -tankki ja sen mukana tulleet brittiläiset euroopan taistelujen uniformuissa olleet brittisotilaat.
Aloittelin maalaamalla sotilaiden uniformut perusväreillään valurungoissa. Kahta sotilasta rakensin hiukan pitemmälle, kokosin sotilaat ja laitoin varusteet paikoilleen. Niistä en ottanut vielä kuvia. Valmistajan sivulta löytyy ko. setistä esittely
KV-1:n ja Gaz 67 B -jeepin kokoero näkyy tässä selvästi:
Gaz 67B houkutteli hankkimaan sen KV-1+Gaz 67B sarjan, koska olen joskus lapsuudessani rakentanut ko. jeepistä Tamiyan 1/35 skaalan mallin. Harmi vain kun 1/48 skaalan mallin mukana ei tullut konekivääriä vetävää figuuria jollainen oli 1/35 -skaalan jeepin paketissa.
Tamiyan sivuilta selviää että ko. jeepistä on saatavissa kaksi eri versiota, tämä joka oli pakattuna KV-1:n laatikkoon jossa on vain ajaja-figuuri ja sitten toinen jossa on jeepin lisäksi upseereitä ja naissotilaita sekä kaipaamani konekivääri
Cromwell tankista sain otettu kuvan:
Olin aiemmin rakentanut KV-1 mallin 1/72 -skaalassa jonka takia KV-1 -malli vaikutti kovin tutulta. Myös 1/72 skaalan mallista on kuva samassa kuva-albumissa kuin mistä linkitin tähän blogikirjoitukseen kuvat.
Mallien maalaamisessa käytin sekä Humbrollin emalimaaleja että Tamiyan akryylimaaleja.
 |
| From Pienoismalleja |
ja sen mukana tullutta Gaz-67B jeeppiä.
 |
| Linkki kuvakansioon Pienoismalleja |
Toinen rakentelukohde oli Cromwell -tankki ja sen mukana tulleet brittiläiset euroopan taistelujen uniformuissa olleet brittisotilaat.
Aloittelin maalaamalla sotilaiden uniformut perusväreillään valurungoissa. Kahta sotilasta rakensin hiukan pitemmälle, kokosin sotilaat ja laitoin varusteet paikoilleen. Niistä en ottanut vielä kuvia. Valmistajan sivulta löytyy ko. setistä esittely
KV-1:n ja Gaz 67 B -jeepin kokoero näkyy tässä selvästi:
 |
| From Pienoismalleja |
Gaz 67B houkutteli hankkimaan sen KV-1+Gaz 67B sarjan, koska olen joskus lapsuudessani rakentanut ko. jeepistä Tamiyan 1/35 skaalan mallin. Harmi vain kun 1/48 skaalan mallin mukana ei tullut konekivääriä vetävää figuuria jollainen oli 1/35 -skaalan jeepin paketissa.
Tamiyan sivuilta selviää että ko. jeepistä on saatavissa kaksi eri versiota, tämä joka oli pakattuna KV-1:n laatikkoon jossa on vain ajaja-figuuri ja sitten toinen jossa on jeepin lisäksi upseereitä ja naissotilaita sekä kaipaamani konekivääri
Cromwell tankista sain otettu kuvan:
 |
| From Pienoismalleja |
Olin aiemmin rakentanut KV-1 mallin 1/72 -skaalassa jonka takia KV-1 -malli vaikutti kovin tutulta. Myös 1/72 skaalan mallista on kuva samassa kuva-albumissa kuin mistä linkitin tähän blogikirjoitukseen kuvat.
Mallien maalaamisessa käytin sekä Humbrollin emalimaaleja että Tamiyan akryylimaaleja.
torstai 23. kesäkuuta 2011
Jään metsästäjät - New Horizon luotaimelle uusia tutkimuskohteita
Osoitteesta http://www.icehunters.org löytyy mielenkiintoinen projekti jossa kartoitetaan Kuiperin vyöhykkeen kappaleita. New Horizon -luotain on matkalla kohti Plutoa joka on tuon vyöhykkeen isoimpia havaittuja kohteita. Tämän em. projektin tarkoituksena on löytää luotaimelle yksi tai kaksi kohtetta joiden ohitse voisi kulkea Pluton ohituksen jälkeen n. vuosina 2016-2020 aikana.
Kuvat jotka projektissa analysoidaan on otettu maanpäällisillä teleskoopeilla. Alalysoitavat kuvat on koostettu useasta kuvasta pinoamalla ne päällekkäin ja tekemällä niille vähennyslasku. Ideaalitapauksessa kuvaan jää vain liikkuvat kohteet. Käytönnässä kuvissa on paljon tähtien jälkiä yms. Lisätietoa tästä löytyy sivuston tutoriaalista http://www.icehunters.org/tutorial
torstai 2. kesäkuuta 2011
Curiosity:n mastokamerat
Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijan mastossa on kaksi mastokameraa (MastCam). Toinen niistä on polttoväliltään 34 mm ja toinen 100 millimetriä. Yhdistämällä näiden kahden kameran kuvat saadaan näkymästä 3D-kuvaa tuon teleobjektiivin kuvaamalta alueelta. Kamerat kykenevät myös kuvaamaan HD -videota 8 kuvaa sekunnissa.
Aiemmat Marsissa käytetyt kamerat ottivat kuvasarjoja erilaisilla suotimilla joista sitten koostettiin värikuvia vasta maassa. Uusi kamera tuottaa värikuvat suoraan kuten tavalliset kamerat.
Curiosityn katolla on kameran värikalibrointiin sopiva alue "harmaakortti" pidetään puhtaana Marsissa runsaana esiintyvästä magneettisesta pölystä magneetin avulla. Marsin luonnollinen valo on punertavampi kuin maassa johtuen Marsin kaasukehässä leijuvasta pölystä. Kameroilla voidaan ottaa näitä luonnollisen värisiä kuvia tai värikalibroituja.
Kamerassa on mahdollisuus erilaisten suotimien käyttöön jotka käännetään CCD-kennon ja objektiivin väliin. Näiden avulla voidaan tutkia kapeaa aallonpituuskaistaa joko näkyvän valon tai infrapunan aallonpituuksilla.
Kameroiden suotimien hyödynnetään ottamalla ensinnormaaleja värikuvia maastosta MastCam 34:llä ja kun niistä nähdään jotain kiinnostavaa, tutkitaan sitä näillä kapeakaistaisilla suotimilla tarkemmin sekä MastCam 34:llä että MastCam 100:lla.
Kamerat ottavat kahden megapikselin kuvia joista tehdään myös pikkukuvat joista tutkijat voivat valita tärkeysjärjestyksen missä järjestyksessä kuvat ja muu tieteellinen data lähetetään maahan.
Malin Space Science Systems on suunnitellut ja valmistanut kamerat ja se myös operoi niitä. Yrityksen on perustanut Michael Malin joka on ollut mukana 70-luvulla Viking ohjelmassa.
Hän perusti sen vuonna 1990 ja se on toimittanut useita kameroita eri luotaimiin, suurin osa kameroista on Marsia tutkivissa laitteissa. Tarkempi luettelo yrityksen toimittamista kameroista löytyy täältä http://www.msss.com/about-us/
Tämän jutun otsikkokuvassa http://mars.jpl.nasa.gov/msl/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=1130
MastCam 34:llä otetuista kuvista on tehty mosaiikkikuva jossa näkyy Curiosityn kansirakenteet. Kuvat on otettu laitteen ollessa testikammiossa jossa jäljitellään Marsin pinnan lämpötila ja paineolosuhteita.
Aiemmat Marsissa käytetyt kamerat ottivat kuvasarjoja erilaisilla suotimilla joista sitten koostettiin värikuvia vasta maassa. Uusi kamera tuottaa värikuvat suoraan kuten tavalliset kamerat.
Curiosityn katolla on kameran värikalibrointiin sopiva alue "harmaakortti" pidetään puhtaana Marsissa runsaana esiintyvästä magneettisesta pölystä magneetin avulla. Marsin luonnollinen valo on punertavampi kuin maassa johtuen Marsin kaasukehässä leijuvasta pölystä. Kameroilla voidaan ottaa näitä luonnollisen värisiä kuvia tai värikalibroituja.
Kamerassa on mahdollisuus erilaisten suotimien käyttöön jotka käännetään CCD-kennon ja objektiivin väliin. Näiden avulla voidaan tutkia kapeaa aallonpituuskaistaa joko näkyvän valon tai infrapunan aallonpituuksilla.
Kameroiden suotimien hyödynnetään ottamalla ensinnormaaleja värikuvia maastosta MastCam 34:llä ja kun niistä nähdään jotain kiinnostavaa, tutkitaan sitä näillä kapeakaistaisilla suotimilla tarkemmin sekä MastCam 34:llä että MastCam 100:lla.
Kamerat ottavat kahden megapikselin kuvia joista tehdään myös pikkukuvat joista tutkijat voivat valita tärkeysjärjestyksen missä järjestyksessä kuvat ja muu tieteellinen data lähetetään maahan.
Malin Space Science Systems on suunnitellut ja valmistanut kamerat ja se myös operoi niitä. Yrityksen on perustanut Michael Malin joka on ollut mukana 70-luvulla Viking ohjelmassa.
Hän perusti sen vuonna 1990 ja se on toimittanut useita kameroita eri luotaimiin, suurin osa kameroista on Marsia tutkivissa laitteissa. Tarkempi luettelo yrityksen toimittamista kameroista löytyy täältä http://www.msss.com/about-us/
Tämän jutun otsikkokuvassa http://mars.jpl.nasa.gov/msl/news/whatsnew/index.cfm?FuseAction=ShowNews&NewsID=1130
MastCam 34:llä otetuista kuvista on tehty mosaiikkikuva jossa näkyy Curiosityn kansirakenteet. Kuvat on otettu laitteen ollessa testikammiossa jossa jäljitellään Marsin pinnan lämpötila ja paineolosuhteita.
lauantai 14. toukokuuta 2011
Bakteerikoe avaruudessa
Planetary Society -järjestön LIFE (Living Interplanetary Flight Experiment) koe lähestyy ensimmäistä vaihettaan.
Tässä vaiheessa lähetetään kapseli johon on pakattu karhukaisia ja bakteereja http://planetary.org/life/microbes.html avaruussukkula Endeavourin matkassa, lennolla numero STS-134.
Lennon jälkeen tutkitaan miten tyhjiö, mikropainovoima ja lämpötila ovat vaikuttaneet organismeihin ja kuinka ne ovat selviytyneet ääriolosuhteista.
LIFE kokeen toinen vaihe alkaa syksyllä kun Venäläis-Ranskalainen Phobos Grunt -luotain lähtee kohti Marsin Phobos kuuta. Toinen LIFE -kapseli lähtee mukaan noin kolmen vuoden pituiselle matkalle. Luotain on suunniteltu laskeutumaan Phobos -kuun pinnalle. Siellä se ottaa mineraalinäytteitä kuun pinnasta ja tutkii niitä monipuolisilla mittalaitteillaan. Luotain lähettää maaperänäytteen paluukapselissa takaisin maahan, johon on pakattuna myös LIFE -kapseli. Tämän kokeen tarkoituksena on selvittää onko elämän siirtyminen mahdollista planeetalta toiselle kivien sisällä.
Ranskalaiset tekevät analysointilaitteistoon kaasukromatografin. Ranskalaisten tekemä samankaltainen laite on myös Yhdysvaltalaisen Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijassa joka lähetetään myös ensi syksynä kohti Marsia.
LIFE projektin sivut
http://www.planetary.org/programs/projects/life/
Phobos Grunt -luotaimesta löytyy lisätietoa
http://smsc.cnes.fr/PHOBOS/ sekä
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html
Luotaimen rakenne näkyy hyvin tällä sivulla
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_design.html
Tässä vaiheessa lähetetään kapseli johon on pakattu karhukaisia ja bakteereja http://planetary.org/life/microbes.html avaruussukkula Endeavourin matkassa, lennolla numero STS-134.
Lennon jälkeen tutkitaan miten tyhjiö, mikropainovoima ja lämpötila ovat vaikuttaneet organismeihin ja kuinka ne ovat selviytyneet ääriolosuhteista.
LIFE kokeen toinen vaihe alkaa syksyllä kun Venäläis-Ranskalainen Phobos Grunt -luotain lähtee kohti Marsin Phobos kuuta. Toinen LIFE -kapseli lähtee mukaan noin kolmen vuoden pituiselle matkalle. Luotain on suunniteltu laskeutumaan Phobos -kuun pinnalle. Siellä se ottaa mineraalinäytteitä kuun pinnasta ja tutkii niitä monipuolisilla mittalaitteillaan. Luotain lähettää maaperänäytteen paluukapselissa takaisin maahan, johon on pakattuna myös LIFE -kapseli. Tämän kokeen tarkoituksena on selvittää onko elämän siirtyminen mahdollista planeetalta toiselle kivien sisällä.
Ranskalaiset tekevät analysointilaitteistoon kaasukromatografin. Ranskalaisten tekemä samankaltainen laite on myös Yhdysvaltalaisen Mars Science Laboratory (Curiosity) kulkijassa joka lähetetään myös ensi syksynä kohti Marsia.
LIFE projektin sivut
http://www.planetary.org/programs/projects/life/
Phobos Grunt -luotaimesta löytyy lisätietoa
http://smsc.cnes.fr/PHOBOS/ sekä
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html
Luotaimen rakenne näkyy hyvin tällä sivulla
http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_design.html
maanantai 9. toukokuuta 2011
Parola 2003 osa 2
Tässä muutama poiminta toiselta CD:ltä IPMS exursiolta Parolaan.
BTR-50
Sturmi
Panzer 4 Ausf. J
BT-42
Tästä vaunusta on tulossa mielenkiinoinen Esa Muikun ja Jukka Purhosen pitämä esitelmä 20.5.2011. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa www.pienoismallit.net sivustolla. Suora linkki keskusteluun
BTR-50
Sturmi
Panzer 4 Ausf. J
BT-42
Tästä vaunusta on tulossa mielenkiinoinen Esa Muikun ja Jukka Purhosen pitämä esitelmä 20.5.2011. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa www.pienoismallit.net sivustolla. Suora linkki keskusteluun
maanantai 25. huhtikuuta 2011
AMS-02 hiukkasilmaisin
Päivitys 6.5.2011
Uudeksi lähtöpäiväksi on päätetty 16.5.2011
Päivitys 3.5.2011
Lähtö on siirretty tapahtumaan
aikaisintaan 10.5.
Päivitys 2.5.2011
Sukkulan lähtö on siirretty sunnuntaille 8.5.2011.
Perjantaisen lähdön esti vika yhdessä apuvoimanlähteen polttoaineensyöttölinjan lämmitimessä. Vian aiheuttajaksi paikallistettiin kytkinlaite nimeltään Aft Load Control Assembly No. 2 (ALCA-2), jonka sijainti näkyy seuraavan sivun kuvista
NASA:n tiedote 1.5.2011 löytyy täältä.
Uudeksi lähtöpäiväksi on päätetty 16.5.2011
Päivitys 3.5.2011
Lähtö on siirretty tapahtumaan
aikaisintaan 10.5.
Päivitys 2.5.2011
Sukkulan lähtö on siirretty sunnuntaille 8.5.2011.
Perjantaisen lähdön esti vika yhdessä apuvoimanlähteen polttoaineensyöttölinjan lämmitimessä. Vian aiheuttajaksi paikallistettiin kytkinlaite nimeltään Aft Load Control Assembly No. 2 (ALCA-2), jonka sijainti näkyy seuraavan sivun kuvista
NASA:n tiedote 1.5.2011 löytyy täältä.
AMS-02 (Alpha Magnetic Spectrometer) hiukkasilmaisin on tämänhetkisen hiukkasfysiikan huippulaite ja se sijoitetaan ulkoiseksi moduuliksi kansainväliseen avaruusasemaan ISS:ään. Laite viedään ISS:lle seuraavalla sukkulalennolla (STS-134, laukaisu 29.4.2011) ja se on suunniteltu toimimaan niin kauan kuin ISS toimii. Näillä näkymin siis ainakin vuoteen 2020.
Laitteella tutkitaan maailmankaikkeutta ja sen alkuperää etsimällä antimateriaa, pimeää ainetta sekä mittaamalla ennennäkemättömällä tarkkuudella kosmisen säteilyn koostumusta sekä tiheyttä.
Laitetta on rakennettu vuodesta 1999 alkaen vuoteen 2010 asti ja sen rakentamiseen, testaamiseen ja käyttöön osallistuu 56 instituutiota 16 maasta mukaanlukien myös Suomi.
Laite kerää satoja miljoonia kosmisia säteitä jotka ovat matkanneeta avaruudessa satoja miljoonia valovuosia ennenkuin ne vahvistetaan mittalaitteen tehokkaassa magneettikentässä ilmaisimille jotka mittaavat ne. Jokaisen hiukkasen varaus ja muita ominaisuuksia mitataan ja mittausdataa syntyy 7 Gbit/s. Tämä data tiivistetään ja pakataan siten että se saadaan siirrettyä 2 Mbit/s tiedonsiirtokanavan kautta maahan. (Lehdistöpaketissa mainitaan siirtonopeudeksi 6 Mbit/s, s. 29 http://www.nasa.gov/pdf/538352main_sts134_presskit_508.pdf) Datan pakkaus ja suodatus tehdään reilun 600 mikroprosessorin voimin. Voi kuvitella että ohjelmistokehittäjillä ja pakkausalgoritmien suunnittelijoilla on ollut melkoinen haaste saada homma toimimaan puhumattakaan raakadatan käsittelystä maassa.
Laitteen omat sivut josta saa tarkempaa tietoa (Englanniksi) http://www.ams02.org/
Ja NASA:n yhteenveto laitteesta http://www.nasa.gov/mission_pages/station/research/experiments/AMS-02.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)